Bordercolliet FIN TVA TK2 TK3 RTK2 BH
Serica's Bamir "Ruuti ja BH RTK1 Ravlundha Lady "Gava" sekä
novascotiannoutajat
FIN TVA
TK1 TK2 RTK2
BH
Nordwart Upa "Rasmus" ja Siipiveikon Vahva Vainu "Nova"

1.1.2017

Vuosi korkattu Teemun agilitylla!

LA KÄÄNNÖSTREENI

Uuden vuoden aaton treeni tehtiin porukoiden pihassa. Kerran unohdin katsoa kalenteria, että meillä olisi ollut hallivuorokin. :D

Käännöskäskyt: (vasen "left", oikea "right/rait", useampi pyörähdys niin käskyn toistamista) Zooplus hyppy oli sopivasti mini korkuisena ja tehtiin sillä käännöskäsky treeniä. Ilman vauhtia ja kierrosta. Gava tosin vielä katsoo vain mun ohjausta ja käsimerkkejä. Otin näihin nyt left ja right käskyt ja toistan sanaa jos pitää pyöriä ympäri uudestaan. Testattiin myös käskyn toimivuus ihan vain puun kiertämisellä, siinä jos käsimerkki jäi pois Gava ei osannut. Tässä siis yksi kotiläksy. :) Nova ei tajunnut yhtään kun oli kerran kiertänyt että voisi taipua kiertämään uudestaan. 

Takaakierto: Gavan kanssa tuli tehtyä myös molemmista suunnista erottelut takaakierto käskyyn.

Video 30sek (pahoittelut kun ohjasin ja kuvasin)

Puun kierrot on aika väljiä ja kyselyä välissä. Sekä itse olen 2m päässä, joten näihinkin etäisyyttä lisää ja varmuutta pelkkää suulliseen käskyyn (vaati ne käsimerkit). 
Hypyillä oli tarkkaan miten oma rytmitys menee, tavoitteena myös että voin lähettää 7m päästä tekemään käännöksen ja juosta itse seuraavalle esteelle. Nythän olin taas 2m päässä hypystä. Harvemmin edes radalla noin lähellä. Kun ymmärtää käskyn, tajuaisi myös sen olevan tieto ennakkoon kääntymisestä. Ja näyttää noi käännökset vielä aika erilaiselta, kun ei ole vielä varma pitääkö kääntyä ja nämä oli ensimmäisiä treenejä. Idea lähti tästä videosta: Agilitysharks pentutreeniä, kun käsky alkaa sujua täytyy ottaa noi 3 hyppyä ja vikassa kääntö. 

Novakin teki samat treenit, mutta sille vain yksi käännös per toisto. Rima myös lenteli, jos yritin saada taipumaan uudestaan. Kerran ei puutakaan osannut kiertää 2 kierrosta peräkkäin niin ei esteelläkään. Kropan hallinta ei ole pojalla vielä ihan hallinnassa. 


SU TEEMU LINNAN AGILITY 1.1.2017

Parasta oli sunnuntaina "uv:sta selvinneenä" Teemun treenit! (Koirat oli yötä Sysmän mökin rauhassa) Ekaa kertaa Gavan kanssa Teemu Linnan koulutuksessa. Ruutin kanssa käytiin muutamat koulutukset ja kyllä Teemu oli aina mun suosikki. Nytkin heti huomasi, miten tarkasti se käy pieniinkin asioihin. Ensin keskitytään saamaan yksi kohta toimimaan ja sitten lisätään vaatimusta. Ja analysoi paljon tekemistä. Heti alkuun kysyikin pelkäänkö kiirettä tai tuleeko mulla olo etten ehdi. En ihan heti tajunnut miettiä pelkäänkö oikeasti, mutta kyllä sillä tavoin että kiireen tuntu rajoittaa mitä valitsen ohjaustavaksi. Toisaalta rataantutustumisen jälkeenkin saatan miettiä jotain estettä tai pariakin kohtaa, että katsotaan miten sujuu. En voi olla 100% varma, että sujuisi. Radalla näkikin, että keskityn niihin kohtiin sitten hirveästi ja unohdan jatkon, kun jään varmistelemaan ja miettimään onnistumista. Eikä pelkästään koulutuksen anti, vaan onneksi videoin ja työstin videota useamman tunnin ja sitten tätä tekstiä pohtien asioita. Ajomatkalla kotiin tulee myös mietittyä. Saa paljon enemmän irti, kun käy läpi kohtia videolta ja analysoi yhtä tarkasti kuin, mitä kouluttaja antoi siinä lyhyemmässä ajassa.

Ja täytyy olla lähinnä yksi tavoite: ohjaus tietyllä esteellä, tekninen käännös (joka voi vaatia yksittäistä treeniä), rima. Itse asetan liikaa vaatimuksia yhdessä pätkässäkin mietin epäonnistuneita takaakiertoja, epäröin vähän yhtä hyppyä, sitten alitajunnassa ainakin varmastelin valssia viistohypyllä, ja kun näin valssihypyllä että venähtää niin jäin miettimään ja katsomaan kääntymistä sillä hypyllä. Ja tietty aiheuttaen silloin myös sen, että itsekin pidän kropan auki sinne tai peruutan ja en lähde jatkamaan selkeästi. Lisäksi tässä saattoi olla kiireen tuntua ja pelkoa ettei ehdi. Tai tuleeko rima tuossa alas. :D Teemu taas antoi mulle aina läksyksi keskittyä yhteen esteeseen ja tehtiin myös toistoja sen verran mörköesteelle, että sen suorittaminen meni jo enemmän automattisesti eikä esteellä kaikki keskittyminen mennyt siihen että yritin saada vain sen onnistumaan, vaan se oli este matkan varrella ja pystyin jo ajatella esteellä jatkoa. Ne kerrat, milloin lähdin jo esteeltä hyvin suorinta reittiä jatkoon pystyin ajatella jo muuta sillä hypyllä. Sisäisesti haluan tehdä niin täydellistä suoritusta, että tekee sitten pieniä pätkiä senkin takia että ajatukset pysyy kasassa. Tutustumisessa 
Teemu kyseli meiltä muutamia asioita, jälkikäteen sanoi että jos olisi ollut kyse itsestään olisi sanonut että tutustuu nyt ja puhutaan myöhemmin. Itse ainakin saatan jutella toisten kanssa, kun pitäisi oikeasti tarkkaan miettiä rata alusta loppuun. Eikä jäädä siihen, että koska me ollaan vielä niin aloittelijoita niin koitetaan muistaa ja katsotaan sitten mitä kouluttaja neuvoo. Kisoissa taas on tosi kyseessä ja siellä muistaa radan paremmin ja tulee mietittyä se tosi tarkkaan. 
Teemu hyvin ajatteli myös koiran linjaa, ettei mennä sen päälle ohjauksissa (voisi merkitä vaikka narulla tai hiekalla voi piirtää maahan). Ja kun koira hyppää meidän pitäisi olla jo oikeassa paikassa jos ei niin sitten ohjaussuunnitelma muuttuu. Omat kääntymiset tehdään ennen estettä, että koira tietää heti laskeuduttua mihin jatkuu. Omat ajoitukset ja arviot menee niin monesti pieleen, juuri kun oppi ne Ruutin kanssa ja saatiin tosi flow suorituksia ja sama pitää löytää Gavan kanssa. Mahtavaa, ettei noita toistuvia pieniä virheitä katsottu läpi sormien. :)  No jos mentäisiin itse rataan! 

Tässä alla meidän 30min treenivuoro, 3min videoon tiivistettynä. Itse asiassa se sisältää lähes kaiken lukuun ottamatta ehkä yhtä muurille karkaamista ja takaakierto hypyn väärältä puolen menoa. Niin paljon oli juttelua ja miettimistä. Gava on kultainen odotteluissa, se napitti vieressä tai mietti mitä esteitä mun liikkuminen voisi kohta merkitä. Tai sitten 2min juttelussa rupesi makaamaan. Toiset koirat haukkuu ja räyhää. :) Kentän laidalta tuli myös yhdeltä kouluttajalta kehuja, kun Gava seuraa vapaana toisen tekemistä, vaikka aidassa oli lähes pään mahtuva rako ja yli aidan näkee radalle. Enkä käskenyt sitä minkään käskyn alle edes. Ruuti olis pysynyt ehkä jos olisin vähän väliä ollut komentamassa.. 

Video (kuvasi aidassa kiinni, joten kaikkea ei näy, mutta suurin osa)


Radalla tehtiin 1-15 esteet. Vaikka ehdittiin aika vähän niin saatiin toistoja meille hankaliin kohtiin. Hiottua ne sellaisiksi, että voi olla tyytyväinen ja paneuduttiin jokaiseen pieneenkin juttuun. Heti alussa sanoin, että meillä on seläntaakse valuvia valsseja nyt ainakin. Radassa olikin hyvät kaksi kohtaa hyppy 5 ja 11 siihen tarkoitukseen. Vielä kesällä noi viistohypyt olisi ollut vaikeita ja olin varma, että voisi mennä hypylle 8 viennissä vaikka putkeen, mutta ei edes miettinyt sitä! Putkesta 9 menin lankaan omien ajatusten ja esteiden katsomisen kanssa, olisi pitänyt katsoa miltä se koiralle näyttää. Helppo linja hypylle, vaikka se olikin viisto. Täytyy sanoa kohdasta 11, että jos cockeritkin siinä ehti vähän tehdä lenkin tapaista niin mun mieltä helpottaa se tieto. ;) Tultiinkin siihen tulokseen, että jos keskityn vain "virheeseen" eli tässä tapauksessa tuijottelemaan miten kääntyy valssista siitä tulee kierre missä peruuttelen ja valun sinne minne en halua menevän. Ja kun taas pitäisi kääntyä tiukasti ja koira jää vaikka hetkeksi melkein takaviistoon eikä sitä nää samalla tavoin kuin peruuttamisesta. Luovutan myös helposti ohjauksen kun nään ettei käänny, kun taas jos keskittyisin jatkoon ja tekisin napakan valssin jatkaen heti matkaa Gava varmaan oppisi äkkiä pois mun opettamasta valumisesta. Se, että näen että valuu tarkoittaa silloin ainakin etten ole liikkunut käännöstä edistävällä tavalla ja sen sijaan, että keskityn valumiseen mikä ei ole radan kannalta ollenkaan olennaista pitäisi keskittyä jatkoon. Kuten hypyllä 11 oli takaakierto siellä jatkossa. Kuinka ton selkeän jutun saa taottua päähän? :D 

Palataan siihen alkuun. Tehtiin 1-6. En ollut miettinyt etukäteen mihin lopetan ja tuli lopetettua siihen, kun tuntui ettei suju. Eikä se valssi toiminutkaan ja aiempi suunniteltu persjättö jäi tekemättä. Vaikka tein tökerön takaaleikkauksen Gava irtosi ylimääräisen hypyn. Kisoissa olisin varmaan tehnyt takaaleikkauksen, mutta nyt ajattelin että kun oli kohta mikä ei ole nyt niin vaarallinen ja on onnistuttavissa niin treenataan mulle pelottavaa ohjausta. Työntö hypylle 2 ja samalla tein käännyin vasten juosten suoraan hypyn 3-4 väliin persjättöön. Heti siitä lähtien ohjaus vasemman käden yli, koska koiralle linja on ihan looginen. Tässäkin tuli kiireen tuntu ja tuntui välillä, että tekisi mieli sulkea silmät miten koira selviää hypyn 4. Mutta näytti ne hyviltä. Gava haukahtikin mulle noissa. :D 


Paneuduttiin ensin persjättöön ja kun se sujui 2-3 kertaa peräkkäin niin sitten päästiin hypyn 6 käännökseen eli valssiin. Aikaa meni harakoille, kun lähettelin Gavaa hypyn 6 valssi hypylle. Sen sijaan, kuin yksi lähetys ja juoksen samalla kokoajan jatkoa ajatellen sille puolelle putkea kuin haluan ja ehdin kääntyä sinne ennen rimalla oloa sekä vaikka jatkaakin rataa. Tutustuessakin jotenkin en saanut askeleita sopimaan tohon kulmaan ja jäin helposti putken eteen. Jos en ehdi sinne minne haluaisin niin silloin tulee peruuteltua oikealle puolelle. Tulee vähän kuin lintsattua oikean ajoituksen kanssa. Kun tein käännöksen oikein niin olin vieläkin epävarma onko se riittävän hyvä. Teemun mielestä Gava käänsi hyvin pään ja hypyn jälkeen tuli ripeästi. Kysyin sitten eikö olisi nopeampi jos kääntyy jo osittain ennen hyppyä, silloin joutuisi jarruttamaan siinä ja ottamaan lisäaskeleen eteenpäin ja kiihdyttämään laskeuduttua. Gavan tapa on varmaan nopeampi, kun tulee kovaa vauhtia hypyllä, pää kääntyneenä ja sitten laskeuduttua kiihdyttää seuraavalle esteelle (ellen sitten ole siellä peruuttelemassa :D). Eikä ole tärkein käyttää kaikkea energiaa siihen, että mietin jo ihan ok käännöksiä jos vauhti säilyy hyvin. Mun kohdalla nyt tärkeintä olisi, että saisi pidettyä paketin kasassa pidemmillä pätkillä ja että liikun itse oikein. Ja että oppii laskemaan oikeat ajoitukset, miten ehtii minnekin. Ja pääsee eroon kiireen tunnusta, joka helposti tulee siitä että jotain "epävarmempaa" kohtaa jää tuijottelemaan liikaa ja unohtaa miettiä heti mitä on jatkossa. Ihan sama juttu käymässä taas mikä Ruutin kanssa, jolloin analysoin mistä kaikista kohdista voi tulla rima alas, varoin ohjausta ja sitten olin taas myöhässä. Miksi pitääkin käyttää osittian aivokapasiteetti negatiivisen asian ajatteluun! Ei nyt sillä, että treenaaminen olisi mitenkään tiukkapipoista, omille virheilleen voi nauraa ja aina niitä saa paremmaksi, mutta jos kerta toisensa jälkeen on samoja asioita. Ja loistavasti sanottu, että ne heikkoudet pitää vain kääntää vahvuuksiksi. Sillä ne käännetäänkin etten enään varmistele, peruutukset pois ja kerron ajoissa jatkon. 

4-6 kertaalleen, ehtona etten saa pysyähtyä putken eteen ja liikkeen pitää jatkua. Teemu myös hyvin näytti, kuinka itse teen sen peruuttelun. Ja täsmensi juuri, että valssin käännös pitää olla tehtynä kun koira on rimalla tai hakee ponnistusta. Ja kuinka itse liikkuisi suoraan putken toisella puolelle kääntymään. Sitten lähdettiin Gavan kanssa yhtä aikaa ja kun juoksin suoraan putkelle ja jatkoin siitä oli heti paljon parempi. Ja helpompi itselle, kun peruuttelu jäi pois! 

6-10: putkeen, takaakierto hypylle 7, sitten hyppy 8, vaati vähän vetoa ja lähetyksen hypylle. Yllättävän hyvin sujui, kerran sain väärältä puolen kun työnsin liian aikaisin ja kerran tuli ohi. Enemmän määrällisesti takaakierto toi virheitä! Heti jos en blokannut rimaa tai ajoitus oli aavistuksen väärä niin Gava meni hypyn toiseen suuntaan jos mahdollista. Hyvin se lähtee kiertoon jos ohjaus on täydellinen. Virheiden mukaan olisi pitänyt pelätä enemmän takaakiertoa kuin vaikeaa 8 hyppyä, minkä ohjauksesta en ollut myös täysin varma tutustumisen jälkeen. :D Alussa saattelin liikaa putkeen 9 ja olisi voinut olla joku jarrukin siinä, mutta en muistanut sanoa. Hypyllä 10 ekalla kertaa jäin kiinni estekohtaiseen ajatteluun ja työnsin takaakiertoon ja silloinhan koira oli ansahypyllä. Linja-ajatteluna kun koira tulee putkesta ei saa lähestyä koiraa vaan tehdään ohjaus mikä pitikin jatkaen rataa. Halusin olla lyhyimmän reitin puolella, kun jos olisin myöhässä änkenyt hypyn toiselle puolen olisin ainakin työntänyt lenkille tai saanut väärälle esteelle. Jännä miten pienestä, että kun 8 hypyltä lähdin ajoissa ja suoraa linjaa jatkoon, mun piti hetki odottaakin koiraa. Ihan yhdestä esteestä kiinni! Sinne meni se kiireen tuntu tolla esteellä. Taas mahtavaa tilanteen tajua, että kun mulle oltiin annettu projektiksi hypyn 10 ohjaus niin ennen kuin itse tajusin, että pystyn ajatella jatkoa hypyn 8 ohjauksessa niin Teemu ei siitä sanonut mitään. Koska jos siitä olisi huomauttanut niin olisi vaikuttanut ehkä hypyn 10 ohjaukseen. Kun taas tehdessä toistoja samasta itselle vaikeasta kohdasta kasvoi varmuus suorituksesta. Tai jos olisi sanonut takaakierroista, jotka ei joka kerta sujunut. Katse koiraan vaan heti kun tulee putkesta. Päällejuoksu persjätön sijaan hypyllä taipui hyvin valssi, kun tajusin senkin sopivan kerran Teemun näyttäessä. Vaikka oli tarkoitus tehdä mun alkuperäinen suunnitelma tulikin tehtyä se valssi. Se sopi paremmin mulle. 

Seuraava haaste olikin sitten hyppy 11, siihen tultiin joko putkesta 6 tai 9. Tehtiin se ensin rimalla ja mun piti jatkaa putkeen 15 asti. Taisin ennen sitä määräystä keskeyttää, kun valui mun silmiin liikaa, mutta olinkin ollut koiran linjalla jolloin ei näe hyppyä, vain muurin. Tän huomasikin videolla ekalla kertaa, kun "jatkoin" valssista. Ja syyllistyin myös peruutteluun. En muistanut tutustumisessa katsoa tarkasti missä olisi koiran linja, mitä se näkee kun laskeutuu. Näin myös huiman eron cockerin kanssa, kun valssi tehtiin pois koiran laskeutumiskohdasta ja juostiin suoraan kohtaan missä täyskäännös ja koira mukaan, kuin että tehdään laajempi valssi. Näissä molemmissa valssin kulmissa se yhteistä, että koira jää vähän selän taakse pakostakin, jos lähtee liikkumaan hyvin kun kulma on niin jyrkkä. Mietin myös, että itsellä on valsseissakin kiireen tuntua. Vaikea arvioida miten lähelle hyppyä sen ehtisi tekemään ja mistä kohdin tulee itselle paras rytmitys käännökseen. Ekassa missä palkkasin hypyn 11 jälkeen ja olin paikallaan sen hypätessä kääntyi tosi hyvin. Enkö tajua myös jotain rytmitystä siinä, minkä vaatisi? Syyllistyn usein myös tekemään kiireen tunnun takia kääntymisiä kaukana, jolloin niiden tehokkuus usein laimenee. Siinä, että aikaa on peruutteluunkin kuin radan jatkamiseen niin ehtiskö koukata lähempää ja lähteä heti jatkamaan.. Valssin "perussäännöissä" sanotaan laukkaa ennen ponnistusta pitää tietää jatko. Koska haluttiin nähdä hypyllä 11 miten pelkkä ohjaus sujuu niin otettiin rima kokonaan pois ja jatkoin putkeen 15 asti. Tuntui, että nyt pystyin tehdä käännöksen helpommin ja Gavahan tuli sieltä pienintä reittiä. Todettiinkin että on hyppytekniikallinen treenattava juttu, mutta toisaalta myös huonosta ohjauksesta opittua tapaa. Kunnes saan ohjauksen kuntoon noissa niin voi paremmin sanoa. Ja rima otettiin pois myös senkin takia, että jos rima olisi tippunut se ei olisi ollut se mihin alunperin pyrittiin eli käännökseen ja mun ohjauksen jatkumiseen. Videolta näki heti eron ilman rimaa, koska tiesin ettei voi samalla tavoin lenkittää eikä tarvinnut katsoa miten laskeutuu. Ohjaus oli heti rennompi ja käännyn paljon aiemmin kuin mitä riman kanssa! 

Jatko 12-15 olikin helposti lenkitettävissä. Ekalla kerralla pelkän valssin tehtyä Gava ponnisti suoraan rimalle 12 ja siiveke kaatui. Sitten kun saatiin tehtyä kokopätkä niin hypyllä 12 laskeutui jo lenkille, lenkitty hypyn 13 jälkeen ja hypyltä 14 taas meinasi laskeutua eri puolelle mua, koska olin taas koiran laskeutumispaikassa. Putkeen meni jostain seläntakaa. :D Toistolla tein vastakäännöksen hypylle 13, mutta ei ollut vielä lenkiltään lukinnut sitä joten kielsi. Jatkettiin samasta ja nyt jatko oli vähän parempi. Silti hypylle 13 laitettua, mun pitäisi suoraan suunnata siihen valssiin hypyn 14 jälkeen, että saan ohjattua putkeen. Kerran tuli rima 14, olinkohan siinä linjalla tai käännyin rimalla. Sitten vika onnistuneesti. Näissä vaikka tuli lenkkiä niin Gavalla säilyi kova vauhti, ehkä se vauhti korvaa taas ne pienet käännökset. Tässä vaiheessa aika alkoi loppua, vaikka olis noita voinut ehkä vieläkin hinkata. Tässä olisi helpottunut jos olisi lähtenyt paremmin takaakiertoon 13. 


Teemun kanssa tuli myös selväksi miten suuntakäskyt on uusi juttu mitä käytetään enemmän maailmalla, mutta Suomessa ei vielä niin paljon. Niilläkin taso nousisi. Uutena juttuna mulle tuli käsikosketus, millä voi opettaa niistoa, välistävetoa, valssia. Sitä voi käyttää myös lisäkäskynä radalla. Täytyykin treenata se ensin temppuna toimivaksi ja sitten voi ottaa kokeiluun esteiden parissakin. 

Omia heikkouksia on myös seurata onko koira oikeasti lukinnut esteen, mihin sen pää on kääntynyt. Missä olin, kun koira ponnistaa tai laskeutuu. Kuinka ohjata, että rata tuntuu varmemmalta. 
Tärkeintä oliskin jättää sen riman jälkeisen kaaren syynääminen pois ja katsoa miten ennen estettä koira reagoi käännöksen, kääntyykö pää ja onko oma ohjaus ajoissa. 

Mutta vaikka aina pitää olla kriittinen niin on se siistiä Gavan kanssa. Ja ikää vasta kohta 3v, 3kk päästä jo! Kokoajan puhunut 2,5v:stä. :D Viistohypyt oli vasta hankalia ja nyt ne sujuu. Persjättöjä en tehnyt kuin muutamia kertoja ja nyt on treenattu niitäkin. Nyt kun saadaan suunnattua keskittyminen siihen, että päästään pidempiä pätkiä ja vahvistetaan ja tehdään toistoja hankalan tuntuisiin kohtiin. Tutustumisessa pitää oppia rata paremmin ja saada katsottua ne kohdat missä voitan aikaa ja milloin taas pitää jatkaa liikettä. Missä, miksi, milloin, mitä koira näkee? Missä on koiran linja. 


SU ARKEA 

Lenkillä illalla Gavan ja Novan kanssa. Gava oli fleksissä ja irtokoira terrieri tuli meidän luokse (tiedän että asuu sen kadun omakotitalossa ja ollut aiemminkin tiellä liikenteessä :0). Gava oli sitä lähempänä ja vähän oli niskakarvat pystyssä. Tervehti kuitenkin ystävällisesti eikä sitten huomioinut koiraa. Nova katseli ystävällisen kiinnostuneena koiraa, muttei ylettynyt moikkaamaan. Tästä tuli heti mieleen, miten paljon Ruuti vaikuttaa ja toisen koiran käytös niin herkän koiran kanssa (Gava). Luonnostaan kun Gava on ollut aina nöyristelevä, meni nuorena maata pitkin tai suhtautui kaikkiin iloisesti. Ruuti tuossa tapauksessa olis hampaat irvessä katsellut tai räyhännyt ja Gava siihen tietty mukaan. Ruutilta Gava on oppinut ettei irtokoiriin ja lenkillä ohitettaviin ole hirveästi luottamista. Mutta jos se olisi kasvanut Rasmuksen tai Novan seurassa olisi suhtautuminen varmasti ihan eri. Ja itse taas Ruutin takia pitää häätää muut koirat tai keskittyä pitämään se ruodussa, etten voi suhtautua tilanteisiin niin positiivisesti. Ellei ehdi saada Ruutia seuraamaan ja irtokoira jätä rauhaan. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!