Lauantaina vietettiin mukavaa tollerimaista päivää Vihdin ja Espoon rajalla. Mentiin näkemään Novan isän Viljamin omistajia Tiinaa ja Juhaa. Sekä paikalle tuli myös puoliveljien Jekkujen omistajat sekä Eeva & Wenny. Kaikki jälkimmäiset uusia tuttavuuksia, mukavaa porukkaa, ihania koiria ja koulutus oli mahtavaa, kiitos Eeva ja Juha!
Novan ensimmäinen mejä- jälki:
Jälki oli tehty edellispäivänä. Oli kuten kokeessa, alussa makaus. Kisoissa hihnassa pitää olla 6m päässä. Aloittelevalla pidetään lyhyempää hihnaa, taas sujuessa sitä laskettiin välillä enemmän. 10m alueella koiraa auttaa ja näyttää apuja, puhua. Kai 3min aikaa ennen kuin pakko lähteä, eli ajan voi käyttää rauhoittumiseenkin. Näyttää koiralle makauksen ja osoittaa jäljelle. Tässä oma käsky esim "jälki". Koiran perässä seurataan jos menee pois jäljeltä, muuten koira oppii katsomaan ohjaajan reaktiota. Tollereille sopii usein oppi erehdyksen kautta, jos nyt ei korjaa takaisin (tule edempää takaisin jäljelle) niin sitten tuodaan takaisin. Ja jos koira pysähtyy pysähdytään itsekin, seuraa takajalkoja. Jos koira ottaa kontaktia katso taivaaseen. Kisoissa ei saa puhua tai käskyttää koiraa sen alun 10m jälkeen. Jos koira lähtee riistan jäljelle saa sanoa yhden käsky, kannattaa olla napakka ei tai muu käsky. Seuraavat vähentää pisteitä. Tuomari myös itse tulkitsee makaukset, niitä ei tarvitse ilmoittaa. Treeneissä jälkeä oli merkattu pieneillä merkeillä. Makauksilla oli taas eri värinen nauha. Makauksilla pisteitä voi lähteä, jos koira merkkaa sen huolimattomasti. Nyt kehuttiin käytöstä makauksella, Nova meinasi myös kaivaa ja syödä maata. Ylimääräinen reaktio kuulemma jää pois.
Nova meni välillä hienosti jäljellä. Välillä taas etsittiin sitä, ja välillä yritti kysellä apua. Jaksoi silti jäljestää koko pätkän ja lopussa palkinnoksi sai hirven sorkan. Sitä vähän pureskella kunnes se meni talteen. Nova meni mukavaa vauhtia, ei kiskonut eikä jäljellä saisikaan juosta perässä. Saa nähdä miten ensi kerralla sujuu. Novan jälki oli helpossa kuusikossa, jossa oli aika hyvä näkyvyys.
 |
| Kaato ja kulma |
Noutotreeniä nomea varten
Välinouto: Tehtiin ensin niin, että Nova jäi odottamaan. Oli aika intona dameista, joten ekalla jätöllä ei pysynyt. Kouluttaja varmisti taippariotteella hihnassa että pysyy. Nova katseli jonkin verran myös metsiin, jos on jälkeä tai sieltä noudettavaa. Dami jätettiin n. 10m päähän. Ohjaaja jatkoi vielä seuraavat 10m. Sitten kutsuttiin noutamaan eli tuomaan dami. Dami taisi pudota jalkoihin ja sitten sen sai käteen. Nova häselti aika paljon edessä.
Tähän otettiin sitten uusi tapa käyttöön. Tavoitteena luovutus käteen (käsikosketuksella opettaen). Koiran ajatus että tuo käteen. Tuo suoraan siihen ja irroittaa luvalla. Sitten siirtyy sivulle, ilman käskyä. Kun rauhoittuu sivulle koira saa palkkaa. Siihen asti ohjaaja on mahdollisimman eleetön, ottaa damin rauhallisesti ja palkkaa rauhallisesti. Namilla tai yhdellä oli käytössä pallo. Jos koira tekee virheen ketjussa, ei palkata vain kehut. Jos dami/lintu tippuu, koira ei tuo heti jne. Tämä siksi, jos koira on korkeassa vireessä jo noudosta.
- Mitä enemmän ohjaaja sinkoilee ottamaan damia, käskyttää, tai palkkaa heti luovutuksesta ja tseppaamisesta tms levottomuudesta se nostattaa vain koiraa. Myös jos damia nostellaan ylös tai lintua, jos koira yrittää napata sen, koira vain kuumuu siitä.
- Jos dami laitetaan maahan tai lintu se tarkoittaa että se on haettu ja sitten haetaan seuraavia.
- Tai jos koira hyppii kädestä damia niin toisella kädellä estetään se. Ei kieltoa, mutta voi todeta esim että se on minun.
- kun palautus on varma, voi koiran tuodessa heittää toisen damin maahan ja pillittää vielä tuomaan nykyinen suussa oleva. Ei saa vaihtaa tai häiritä palautusrutiinia.
- pilliä kannattaa käyttää silloin kun sitä oikeasti tarvii, ei aina. Jos koira tuo hyvin ja on jo tulossa, miksi pillittää kun se suorittaa jo sitä tehtävää. Tietty opetusvaiheessa ehkä.. Mutta jatkossa esim silloin kun miettii riistan vaihtoa, pillitys niin luoksetulovihje vahvistettu. Tai kun koira on tulossa vedestä maalle, pillitys muistuttamaan että tuo käteen asti eikä jää ravistelemaan.
Riistan kanssa tehtiin välinouto myös pitkältä matkaa. Lintu palautui muutamien metrien päähän ja Nova jäi omimaan lintua. Lintu pois ja treeni seis. Myöhemmin kokeiltiin hihnan mitalla, että lintu jäi väliin. Ei nostanut sitä ohjaajalle joten otettiin lintu pois.
Tarjoaminen: ohjaaja istuu tai on kyykyssä. Dami laitetaan maahan (koira alkuun hihnassa tai eteinen tms). Voi vapauttaa koiran jos ei tee mitään. Palkataan jos nostaa damin ohjaajalle. Ei muita vihjeitä, otetaan dami rauhallisesti vastaan. Koiran pitää tuoda se kunnolla. Tämä seuraavaksi polvillaan ja seisten. Eri paikoissa, eri vireessä.
Yleistä: opettaa siirtymät niin että koira tarjoaa itse sivulletuloa ilman käskyä. Jos ohjaaja jarruttaa tai pysähtyy koira tulee sivulle. Jos tässä taas käskyttäisi, se nostaisi virettä. Nomen alokkaassa koira kulkee vapaana suoritusten ajan.
Yksi ohjauksessa tarvittava pillikäsky oli joko pipipipi jatkuva pillitys tai sitten piuu piuuu joka merkitsee koiralle että "polttaa" eli koira on lähellä damia ja saa tarkentaa lähityöskentelyyn. Tämä opetetaan vielä erikseen eteenmenosta.
Eteenmeno, eli ohjaus: Tässä ei ole väliä viekö damin koiran kanssa tai ilman koiraa (koiran istuen ja odottaen). Ennen lähtöä valitsee kiintopisteen ja kuljettava suoraan. Tässä saa näyttää käsimerkin, voi olla kämmen selkeästi avoimena. Ei ihan koiran pään viereen, ei näe siihen. Ja käden voi tuoda vaikka yläkautta. Novan etutassu oli ylhäällä, niin pitkään ei lähdetä kunnes se laski. Vire liian korkea. Wennya palkattiin myös naksutellen vain käsimerkillä katseen suunnistamisesta. Lisäksi sai harjoiteltua malttia, milloin pääsee hakemaan ja milloin ei. Oli niin säpäkkä neiti kyseessä. Tässä eri matkoja, aloitettiin noin 10m matkasta. Voi viedä myös palkan kiertäen, eli silloin ei ole hajujälkeä. Wennyn esimerkki oli koiran näkemättä 2-3m päähän heitetty dami ojan toiselle puolen. Käsimerkin jälkeen kun katsoi oikeaan suuntaan "eteen" ja koira lähti hienosti sokkona. Sokkona lähetyksiä alkuun ihan lyhyiltä matkoilta, että koira menee vielä suoraan. Koira pitää osata stopin jälkeen jatkaa myös samaan suuntaan eteen. On olemassa ohjausliikkeitä missä suuntakäskyillä koira ohjataan damin luokse, koiralla ei kaikissa näissä ole muistikuvaa tippumisesta. Tollerit on kuulemma hyviä muistamaan markkeerauksissa damien tai riistan putoamispaikat. Siksi myös on hyvä aina vähän muuttaa onnistunutta treeniä, esim ei lähetetä kymmeniä toistoja samaa reittiä etsimään. Heti kun tulee hyvä se riittää siitä. Novan eteenmeno treeniä kolme toistoa. Markkeerausta voi olla myös 90 asteen kulmassa, ei aina vain eteen ja taakse.
Novan eteenmenosta vielä. Tässä huomioitiin se mikä ehkä on tullutkin huomattua. Että ellei Novalle sano damin noston jälkeen käskyä tuoda niin se meinaa vähän ottaa kunniakierroksen ja miettii samalla tuoko vai ei. Ekalla kerralla käsky tuli damin nostettua ja lähti tuomaan heti sen kuullessa. Seuraavalla piti olla käskemättä kun nostaa damin. Nova jatkoi juoksemista kauemmas damin kanssa ja toi sitten hetken kuluttua damin, huonosti luovuttaen. Ei palkkaa. Vikalla juoksi taas lenkin mutta vähän suoremmin ja luovutus oli hyvä. Täytyy opettaa tuomaan damit tarjoamisen kautta, ilman erillistä käskyä. On nyt oppinut siihen että kun käsketään pitää tuoda. Ei ihme jos kiertelee silloin jos ei ole näkyvyyttä koiraan tai miettii vaihtamista toiseen.
Käskyllä palautti suoraan takaisin
Puoliveljet teki vielä hakuruutua. Siellä lähetyksiä eri suuntiin ja itse voi liikkua ruudussa. Rauha kun koira tulee sivulle. Jos koira kierroksilla voi hetken rauhoittaa tilannetta. Tai ainakin tekee lähetyksen rauhallisesti, odottaa että koira katsoo oikeaan suuntaan. Nomekisoissa ei saa varsinaisesti suunnata enään hakuruudussa (taipparissa kyllä), voi näyttää käden huitaisulla lähetyksen. Mutta ei saa osoitella jatkuvalla käsimerkillä. Kokeneet ohjaajat lähetti koiran taas ilman käsimerkkiä, kun koira katsoi oikeaan suuntaan käsky. Hakuruudussakin pystyi helpottaa luovutusta menemällä kyykkyyn. Sama kriteeri palkataanko vai ei. Linnut jätettiin treeninä parin metrin päähän maahan, joita toinen vähän valvoi. Jos koira hyppii riistaan luovutuksen jälkeen niin taas "minun" ja estetään kädellä. Mahdollisimman rauhallisesti.
Puoliveli Jekku HML
Jekku 1
Puoliveli Jekku "2" HKI
Iskä Viljami
Viljami ja tuttu ilme :D
Wenny serkku (äidin veljen pentu)
Katsojat treenien lopussa
Sunnuntaina treenattiin jo kotiläksyjä
Käsikosketusta: mun ja äitin toimesta. Näytti käden ja palkkasi heti. Päänkorkeudelta koskemiset.
Nosto tarjoten: itse tein lelun kanssa, laitoin maahan ja vapautin. Käsi näkyvissä ja palkkasin namilla noston siihen. Samaa äiti teki damilla, ensin maassa istuen. Sitten polvillaan ja sitten seisoen. Seisoen yhdistettiin luovutuksen jälkeen perusasento, mistä palkka jos siihen asti hyvä. Käteen tuonti myös niin, ettei kumarru koiran päälle. Nova välillä toi kohti suoraan eteen, eikä tajunnut hakea kättä kuin hetken damia pideltyään. Käsikosketuksen kanssa vaihdellen siis lisää.
Nosto noutona: 2m noutona damin haku sivulta lähtien. Ekalla kerralla jäi korjaamaan otetta ja mietti hetken ennen palauttamista. Tästä vain kehu, ei palkkaa. Seuraavat palautui suoraan käteen. Seuraava oli vähän epävarmempi. Kolmas oli paras ja varma. Pelkästään noutokäsky. Muuten ohjaaja oli hiljaa, käteen tuonti. Ja damin mentyä piiloon tarjosi sivulletulon. Äiti oli hyvän rauhallinen. :) Huomasi kyllä, että eteisessäkin pienesti mietittiin ennen damin tuontia. Ja vire on korkeampi, koska damit. Verrattuna lelun nostoihin.
Tuli myös mieleen, että edellinen treeni ennen eilistä oli taippareissa missä sai tehdä huonoja luovutuksia. Ei ihme, jos niitä eilen sai työskääkin. Mutta hyvä toisaalta, että ne nähtiin huonossa kunnossa jolloin sai parhaat neuvot. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!