Ke 24.1 treenattiin Tofun kanssa seisomista ulkona, namikäden merkistä jäi hyvin seisomaan. Mutta ilman namia kädessä, sekotti vihjettä maahanmenoon tai käsikosketukseen.
Tofu oli mulla ainoana koirana kotona pari päivää niin pystyttiin treenata myös koiraohituksia, mitä nyt harva tuli vastaan näillä pääkallokeleillä. Tofu käyttäytyy myös yksinään lenkillä rauhallisemmin. Torstaiksi tuli pieni lumikerros joka vähän vei pois liukkautta (pääkallokelejä jäätiköllä).
To 25.1 pojille yhdet hanskojen esine-etsinnät. Äiti vei hanskat, mutta paikasta oli näkyvyyttä. Tofu haki ensin ja sitten Nova toisen. Gava keskittyi metsässä pysymään tallatulla polulla. :D
To 25.1 kolmikolle
-jumppaa,
-Tofulle ja Novalle seisomista.
-Gavalle ja Novalle kaukoja. Gava oli ihan täpinöissään, tai no kaikki oikeastaan.
Gavalla tasapainotreenit meni hyvin. Kaukoja sai muistutella.
Novalla oli vaikeaa toinen takajalka saada neljällä tehdessä, tehtiin myös erikseen etujalat ja takajalat. Myös niiausta namin perässä. Novalle myös etujalat makuu tyynyllä ja kurotus eteen.
Tofulle oli häiriöksi, kun metalliruokakupista sai nappuloita palkaksi, usein tuijotti vain kuppia. :D Tofu treenasi etujalkoja tyynylle ja puolipalloille. Takajalkoja tyynylle, yksi onnistui ja välillä kaksi niin pikaisesti, että palkatessa oli enään yksi jalka.
Seisomisissa sain vähän häivytettyä namikättä pois. Kokeiltiin myös niin, että olin kyykyssä.
Pe 26.1 aamulenkillä oli mukana herkku koiranmakkaraa rasiassa, mentiin pellon poikki alkuun ja saivat juosta mitä nyt toppuuttelin, kun hanki pääosin kantoi, muttei kokoajan. Taaksekäskyllä maantien varressa kävelyä. Nova tarjosi kontakti ja saikin palkkaa. Novan eturauhaslääke selkeästi hillinnyt tyttöjen hajujen perässä menoa. Mutta Tofun kanssa alkoi tuntua niin toivottamalta, kun se vain menisi nenä maassa ja saa kokoajan muistuttaa, että hihnan toisessapäässäkin on joku ja mitä juuri äsken sanottiin. Varmaan joku juoksunarttu sai sen ihan sekaisin. Ja saa kyllä nuuskia, mutta jos on 90% lenkistä nenä vain maassa tai sinkoilemassa hajujen perään.
Jos tänä vuonna saataisiin vähän näyttelyitä alle ja sen jälkeen, kyllä tosissaan mietin kastraatiota. Se alle 1v Tofu oli niin ihana, mutta 2v kohdalla ajattelin jos on jotain uhmaikää. Mutta nyt ollut samanlaista 3v paikkeilla, kohta tulee 4v. Tofu itkeskelee kaikille koirille, jos on tyttöjä ja niistä menee niin villiksi, että tytöt ajattelee että on ihan sekaisin. Tietyistä uroksista menee kierroksille, nekin on kiihtyviä, välillä ei saa mitään kontaktia jos kiihtyy liikaa. Näyttelyitä ajatellen Tofu ei ole niin hyvä rakenteinen ja karva on kikkara, se ei myös tykkää niin käsittelyistä vaikka niitä on treenattu paremmiksi. Jalostusta ajatellen Tofulla on puutteellinen riistainto, mikä on yksi tärkeä osa, saisi olla parempi "moottori" ja arkeen ja treeneihin on saanut treenata paljon malttia, oli ja on joissain asioissa äänekäs. Agility karsiutui myös sen takia, koska on niin kuumentava laji. Tofu on vähän sellainen koira, joka tekee jos itse hyötyy siitä. Ei palkkaudu pelkillä sosiaalisilla kehuilla kovin hyvin. Vaikka sanotaan, ettei koirilla ole miellyttämisen halua tai se rakentuu eri asioista niin sekin on vain lahjoessa. Kaikki ei voi olla niitä täydellisiä yksilöitä. Lasten kanssa jos tulee epävarmaksi niin murisee, jolloin pitää viedä pois tilanteesta, pyrkinyt niin ettei ehtisi mennä epävarmaksi. Tofua voi myös epäilyttää takana seuraava ihminen tai kaupan kassajonossa takana tuijottava. Tofun vanhemmat on niin upeita koiria ja kasvattajalta saanut ohjausta rodunomaisten harrastusten pariin. Novalla on kuitenkin paljon avoimempi luonne eikä hätkähdä mistään. Varmaan jos olisin saanut Tofun Rasmuksen jälkeen, olisi voinut olla samoja ongelmia kuin Ruutinkin kanssa. Turkkia on nytkin paljon ja se tulisi kyllä muuttumaan. Ja Tofu on nytkin tosi ahne niin riski että alkaa varastaa ruokaa. Yhdessä vaiheessa syksyllä talvella alkoi jo etukäteen vinkua ja itkeskellä, että lähdettäisiin lenkille ja itse lenkillä sitten ei tullut mitään isompia tarpeita, mentiin vain hajujen perässä. Leikkiessä haluaisi myös jumputtaa leluja.
Jokainen koira on rakas sellaisenaan ja tässä vasta oppii tuntemaan. Toki kaikkien kanssa on toiveita, mutta niitä pitää myös pystyä muuttamaan. Ja sen tietää, että osa vaatii enemmän aikaa. Eikä kaikista tarvitse tulla mitään huippuja kisa/koekoiria. Arkea on suurinosa ajasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!