Ryhmästä oli kaksi pois niin mulle ja Ruutillekin jäi vähän aikaa. Ruutia kentällä lämpätessä putkea ja vaan juoksua meinas säntäillä kaikille esteille.
Lähtö ok, sain huomauttaa ettei hiippaile, mut paremmin kuin koulutuksessa pysyy. Kutsuin jalat puomia kohden vastakkaisella kädellä, testattiin myös persjättö, molemmat toimi. Puomilla persjättö ja lyhintä reittiä putkeen. Pysähtyi kontaktille, muttei ihan alas. Putkesta hyppy ja kepit, otin takaaleikkauksella kepeille. Ekaa kertaa hypyn rima alas, tuli niin kovaa. Kepeiltä viistosti mentävä rima ekalla kertaa alas.
Siitä putkeen, joka a:n alla. Koitin eka muurille takaaleikkausta, tein liian huolimattomasti ja ei mennyt, otin sitten persjätön hypyn taakse, toimi hyvin. Muuri oli korkeimmillaan, hyppäsi hyvin, seuraava hyppy oli kriittinen käännöksen kannalta.
Vaikein oli kahden ansaesteen ohitus ruuti meni hyppy - hyppy ja aan putki tai mua lähin putki. Sain sitten a:lle, eka kontakti vähän ilmava. Rengas hienosti valssilla. Keinulle pysähtyi tai jarrutti voimakkaasti.
Alussa tehtiin lopun okseria ilman ja sit pussin kautta. Aluksi oli korkein mahdollinen, meni ylin, tekniikka ei ehkä parhain ja ilmavin, mutta menkööt. Sitten laskin maxirimaa. Radalla oli esteet suht tiiviisti kun muuten ei ois mahtunu, ei pystyny niin hyvin ennakoivasti ohjata.
Ruuti hyppäsi kuin ennen, ihan kuin olisi ajatellut, että hitto ei se oo mitään kivaa agilitya, jos varon joka rimaa. ;) ei siis mitään himmailua, okserilla parin toiston jälkeen pienesti. Kai kierroksetkin meni ohi nynnyily vaiheen. Ke tais olla purina openissa maxi 2, jos menis koittamaan. Sitten kisoja oli harvassa tai kalenteria pitäis päivittää.
Luin eilen Canista ja siellä oli hyvin sanottu, että kisakausina säännölliset treenit ja kisat tuo suoritusvarmuutta ja ohjaajalle paremmat rytmitykset. Aina taukojen jälkeen saa taas hakea sitä rutiinia. Ei ihme, että ollaan hitaita etenemään. :D
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!