Rasmuksen sairastamiskierre

Kuulin kun palasin matkalta, että Rasmuksen vointi oli ollut pitkäperjantaina todella huono. Tässä vanhempien kertomus mun muistista. Se oli ollut hieman vaisu edellisenä iltana ja äiti oli löytänyt sille jotain ruutin kipulääkettä. Olettaen että jalka tai anaalirauhasten tulehdus vaivasi. Rasmus sai saman viikon tiistaina anaalirauhasten tulehdukseen lääkkeet ja ne tyhjennettiin, joka oli kivulias ja se kiljahtikin siinä ja murisi. Seuraavana aamuna iskä oli päästänyt sen ulos ja se oli jämähtänyt seisomaan selkä köyryssä ja se vasen jalka ylhäällä eikä ollut päässyt liikkumaan. Iskä oli silittänyt vähän selkää ja Rasmus oli liikkunut vähän ja lysähtänyt maahan eikä liikkunut siitä. Äiti lähti hakemaan ylimääräistä kipulääkettä siskolta läheltä. Sen jälkeen Rasmus pääsi ylös ja lähdettiin viemään mevettiin. Siellä se oli tyttökoiran nähdessään lähtenyt köpöttelemään kuin terve.

Naiseläinlääkäri oli moneen asiaan erikoistunut ja otti rasmuksen tutkittavaksi. Se huomasi ensin että selkä oli kipeä ja se heijastaa etujalkaan. Hermosäteilyt lähtevät päästä ja heijastavat vain eteenpäin eli selästä jalkaan. Selässä todettiin välilevyn pullistuma, silloinhan selkä voi olla terve mutta kun se laukee niin se laukee. Rasmus sai lääkkeet ja ei saa yhtään hyppiä ja pitää olla rauhallisesti. Hyppimiset ei jatkossakaan tule kuuloon. Onneksi sentään näin, säikähdin alussa pitääkö Rasmus lopettaa. Pitää nyt katsella miten se lähtee etenemään. Pirteä se oli kuin normaalisti kun näin ja sai pidellä paikallaan ettei riehu. Onneksi muuten Rasmus osaa olla rauhallisesti.

Rasmus 09