Gava säikähti silloin useampi viikkoa sitten kahta villiä leikkivää pientä lasta (n. alle metrin korkuisia). En osannut silloin reagoida oikein tai tajuta, että voisi niitä säikähtää. Kun on nähnyt aiemminkin lapsia ja on ollut melkein niin, että lapset on ihanempia kuin aikuiset. Ehkä, kun Gava oli kytkettynä ja lapset juoksenteli ja huusivat ja vapaana juoksivat kohden vaikka keskittyivätkin Rasmukseen. Lenkeillä on pistänyt merkille, että väistää mun taakse kun lapsia menee ohi. Sitten taas kouluikäiset on ok, koska rauhallisia ja isompia. Joko samaa tai mörköilyä oli nopeasti heitetty palkka apuaskeleen kera avustajalta kohti kosketusalustaa.
Tänään mentiin sitten junalla kaverin luokse. Onni on kaveri, jolla koiriin tottunut kiltti "oikean korkuinen" lapsi, joita Gava jännää. Junassa oli ruuhkaa ja Gava tuli oven suussa seistessä, mun jalkojen väliin istumaan. Eniten junassa häiritsi lattialla oleva kurkun pala, muuten oli rauhassa ja istui nätisti. Niin eri toista ja rauhallista kuin Ruutin kanssa nuorena, joka pysyi sekuntin käskyn alla. Gavaa ei tarvitse edes käskeä.
Oltiin varauduttu superherkuilla kinkulla ja lelulla. Syöttelin Gavalle herkkuja, kun nähtiin lapsi ja sitten käveltiin kaverin kotia. Lasta seurasi kiinnostuneesti turvallisen matkan etäisyydestä. Pöydässä istuessa heittelin lapsen tuolen lähelle nameja ja lopussa vähän sivulletuloja lähellä. Gava sai hengailla mukana ja paristi aikuisen ihmisen kanssa oli lapsen lähellä. Oli hyvä, ettei lapsi kertaakaan tullut yksinään silittämään tai yrittänyt lähestyä Gavaa. Lapsi osasi myös ojentaa käden nuuskittavaksi. :)
Kotona tulikin sitten uusi asia eli kissa, joka tottuneesti meni parvisängylle. Gava jaksoi ihmetellä jonkin aikaa mikä ihmeen haju tuollainen on. Kun näki kissan niin alkoi murina. Gavahan kotiin tullessa tai postin tullessa murisee, muuten ei. Ruuti taas haukkuu kyseiset. Lopussa ei välittänyt enään kissasta.
Leikittiin ja aika pelottava oli metrin kokoisesta tilasta lapsen läheltä juosta lelulle. Sohvalla istuessa lapsi, myös heitti mun antaman lelun Gavalle. Tämä ei pelottanut mutta luovutti lelun mulle. Lopussa sain leikkimään lapsen vieressäkin. Ei ollut ihan paras lelu mukana.
Vielä jäi vähän Gavalle epäluuloisuutta lasta kohtaan vaikkei niin selvästi enään pelännytkään. Väistää pois, jos jännittää. Ei missään nimessä siis reagoisi vihaisesti. Sovittiin, että tullaan taas jossain vaiheessa uudestaan. :) Ja pitää miettiä, onko lähellä ketään muita koiratottuja lasten kera.. Sellainen vajaa metrin korkuinen on se pelottavampi. Loppuajasta Gava majoittui sohvalle rapsuteltavaksi, pusuja antoi kaverille ja olisi löytänyt hyvän asennon pää tyynyllä, kun piti lähteä.
Täytyisi käydä myös ampumassa ja katsomassa ostoskärryjä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!