Tottiskentälle tulo nuoren koiran kanssa, joka ei osaa kävellä nätisti hihnassa eikä vielä kykene hillitsemään itseään tarpeeksi, harjoittelee ensin kävelyn kentän reunalle namien kanssa. Hyvässä mielentilassa kentälle tuleva koira, joka ei ole liian korkeassa vireessä.
Kun se sujuu, toinen asia mitä harjoitellaan on maassa odottaminen reunassa. Siitä palkataan nameilla ja ehkä leikilläkin, kun varmuutta löytyy. Eli odottamista, rauhoittumista ja keskittymistä.
Kun koira pystyy tulla ilman nameja niin koira tulee hallinnassa makuukohtaan, mutta vasta vanhempana.
Ääntelystä piippaus on monesti, mitä koira ei tiedosta ja siitä kieltäminen yleensä pahentaa asiaa koska koira ei tiedä mitä pitää tehdä.
Haukkumisen koira tiedostaa helpommin ja siihen puututaan. Ääntelyongelmat tuntuu yleistyneen, yksi syy että nuoria koiria viedään yhä aiemmin kimppatreeneihin, ei tarvitse kuin muutaman kerran kun se oppii huonon mielentilan ja väärän käytösmallin. Viitaten tässä esim nuoriin koiriin nomen kimppatreeneissä, muut odottaa ja katsoo toista suorittavaa koiraa. Harvempi nuori koira kestää katsella toista tekemässä ellei asiaa olla pikku hiljaa vaikeutettu. Ratkaisu alkuun on siis, että koira ei ole samaan aikaan katsomassa ja treenataan siihen liittyviä juttuja erikseen. Kerran koiraa ei voi opettaa olemaan hiljaa, mutta paikallaan pysymistä voi vahvistaa, luopumista, seurausta, kuuntelua, damin tiputtelua, damin ohi seurausta.. Aloittelevan koiran kanssa tehdään varsinkin paloja ainakin tokossa ja palkataan vähän kaikkia vaiheita. Monestiko tokon evl koiran kanssa palkkaa esim sivulletuloa, kontaktia sivulla jne perusteita.
Nuoren koiran on vaikea katsoa toista koiraa jo juoksemassa, mutta sitten vielä toinen koira saa hakea dameja tai jopa riistaa, joka on vielä vaikeampaa. Kimppatreeneissä myös voidaan kiirehtiä tai yritetään tehdä samanlaisia treenejä. Tottelevaisuuden "perinteisillä" pentukursseilla kaikki tekee samaan aikaan, mutta rauhallisia asioita, ehkä muutaman luoksetulon mutta samalla muut koirat harjoittelee kontaktia. Paras olisi jos pikku hiljaa nostetaan häiriöntasoa, kuinka lähellä ohjaajan on silloin oltava ja voiko siihen yhdistää paikallaan pysymistä. Ennen saatettiin miettiä vanhanaikaisesti, että kun koira on 1v niin sitten aloitetaan, sen ikäinen koira on jo henkisesti kypsempikin. Riistaa ainakin kannattaa esitellä nuorelle koiralle, noudon palasia kotona ja lyhyellä matkalla..
Vaatimustasoa ja häiriötä on kasvatettava pikku hiljaa.
Kilpailuissa koira tekee jatkuvaa suoritusta, missä tehdään ehjiä kokonaisuuksia. Tottelevaisuuslajeissa suoritukset on totuttu pilkkomaan paloihin. Nomessa usein tehdään pitkiä noutoja treeni toisensa perään, vaikka olisi virheitäkin. Tai noudetaan jos tulee ääntä. Jos koira ääntelee niin ei noudeta mitään, vahvistetaan malttia, odottamista ja hallintaa. Koiran mielentila on etusijalla treenisuunnitelman suhteen. Jos ääntä tulee tai koira tietää paremmin on rikottava kaavaa, että koira laitetaan tekemään muuta kuin mitä haluaisi. Ei pidä ajatella, jos tulee ääni ja suunnitelma muuttuu ettei koira oppisi nyt yhtään noutoja, mitkä oli treenin ideana. Jos tekisi noutoja niin seuraavalla kerralla olisi vieläkin vaikeampaa.
Tämä koulutus alkoi keskustelulla ja treenisuunnitelmalla. Alkuun koirat oli vähän levottomia, Novalta pääsi pari vinkaisua ja toiselta vähän enemmän. Juttelua tuli varmaan 15-30min ja koirat oli siinä ajassa rauhoittuneet. Joskus koulutuksissa on saatu jo autolla odottaa, että koira olisi sellaisessa mielentilassa että sitä voi viedä edes kentälle. Ja autosta ottaessa pitäisi myös ottaa koiran haltuun, kävellä rauhallisesti ja saada kontakti koiraan. Ei mennä tukkaputkella kouluttajan luokse ja koira huitelee omiaan. Koska kisoissahan se siirtymä suorituspaikalle on aika tärkeä ja vaikuttaa paljon fiilikseen itse suorituksesta.
Sanotaan, että "musiikki alkaa hiljaisuudesta" niin pitäisi treeneissäkin tai siis "treeni alkaa rauhoittumisesta" tai oikean viretilan löytymisestä. Se mielentila vahvistuu, missä pääsee töihin. Tokossa ehkä tykätään selittää treeni etukäteen ja tulla koiran kanssa vasta, kun keskittyy siihen täysin. Novan on yleensä helpoin olla ekana, jolloin on saanut kävellä, odottaa kehän rakennusta, kuunnella höpinöitä treenistä ja ehtinyt vähän rauhoittua kunnes aloittaa. Siinä mielessä ihan hyväkin jos alkuun tulee höpinää ja koira on mukana "käy siihen" käskyn alla vaikkapa niin ehtii rauhoittua.
Toinen tapa, millä on aloitettu on ollut luopumistreenit, jolloin on pakko keskittyä ja rauhoittua. Ne voisi ottaa nomeenkin mukaan, koska damit kädessä tai maassa aiheuttaa sen, että yrittää varastaa.
- Tämä olisi tärkeätä koiran kanssa, joka on korkeassa vireessä. Jos treeneissä on useampi niin voisi hakea koiran alkuvalmisteluihin jo edellisen koiran aikana, tällöin ei olisi pois treeniajasta.
- Matalavireinen taas vaatii suunnitelmallisuutta, hauskoja juttuja ja sopivan lyhyitä treenejä, sellaisen kanssa parempi jutella vaikka kun koira on autossa tai saanut loppupalkan.
Ja monesti sanotaan koira kuin omistajansa, häsellys ja kiire tarttuu ja ohjaajakin voi olla tosi hektinen ja hätäinen. Ohjaajan pitää laskea vaikka lampaita ja liikkua rauhallisesti. Jos ohjaaja hermostuu niin koiran vire nousee. Ainut mitä voi tehdä on ottaa omana malttiharjoituksena. Mielummin aina vähän laadukasta treeniä kuin paljon sekundaa.
Arki ja hallinta on usein tärkeämpää kuin ajatellaan. Myös se mille tasolle kouluttaa koiran liikkeissä. Jollakin koiralla voi olla iso heitto, milloin se menee täydellisesti ja sitten toisella kerralla on ihan surkea. Sitten taitavammalla koiralla ehkä ulkopuolinen ei osaa erottaa, oliko nyt hyvä tai huonompi päivä, koska ero on niin pieni. Ohjaajalla on oltava auktoriteettiä, kuitenkin koira luottaa siihen eikä ohjaaja hermostu. Koiralle kerrotaan, mitä ei saa tehdä ja se haetaan pois pahan teosta. Luoksetuloa ei koskaan toruta. Koiran ei kuulu kuitenkaan pelätä virheiden tekemistä.
Arkeen liittyy myös hihnakävely, missä on useammalla ongelmia. Helpompi kriteerit on säilyttää silloin jos hihnassa kävely on vain "seurausta" ja vapaana pääsee sitten nuuskimaan ja tarpeilleen. Ehkä narttujenkin kanssa, jotka käy vain tarpeillaan ja kävelee sitten. Koiralle on helpoin oppia, että se kävelee sivulla, jolloin hihna oli sen verran lyhyellä että se pysyi vasemmalla puolella. Usein koira määrää tahdin, pysähdykset ja suunnan, jolloin ongelmia on. Silloin tehtävä niin, että ohjaaja määrää suunnan, vauhdin ja menee eri suuntaan kuin koira haluisi. Kun koira ottaa kontaktia niin sitä kehutaan.
Arjessa koirille voi kertoa minä päivänä ei saa tulla sohvalle. Sen sijaan ihmiset ensin ovista tms asioihin ei usko, ellei ohjaaja sitten tarvitse niitä toimiakseen aina samalla tavalla.
Koirat ei saa murista omistajalle. Jos murina ei lakkaa koirasta kiinni pitämällä vaan yltyy niin käsketään koira vain muualle. Joissakin tapauksissa kompromissikin ok, jos koira käy muuten päälle. Ja niissä tapauksissa, missä murina toimii varoituksena hyökkäyksestä.
Nova on joskus murissut, kun komentaa pois tyttöjen pissalta tai komentaa käytöstä eli lopettamaan sen mitä on tekemässä. Ruutinkin remmiräyhäämiseen tepsi alkujaan paremmin laumasta poishäätö eli häädin sen kauemmaksi. Kun sen vire laski sen verran, että pystyi kuunnella alkoi toimia nameillakin.
Sosiaalista palkkaa kouluttaja käyttää paljon, sitä seuraa palkka. Joskus ei. Sillä voi myös opettaa koiralle, mikä vire taso on ok. Jos koira hyppii kasvoille ja villiintyy täysin, voi sanoa että nyt rauhoitu. Ja kun kehuilla vastaa siihen sopivassa määrin siitä kehutaan.
Jos namit saa koiran liian kierroksilla niin opetetaan luopumista ja että koira tarjoaa paikallaan pysymistä.
HIHNAKÄVELY
Ekassa toistossa Nova nuuski maata ja edestakaisin kävely oli aika mutkittelua.
Toistolla kouluttajan näyttämänä Nova yritti vähän ryysiä, mutta ei päässyt ja alkoi loppua kohden ottaa kontaktia. Kolmannella äitin kanssa oli jo parempi eikä nuuskinut ja otti myös kontaktia lopussa.
Novalla on tapana mennä pitkällä hihnalla, missä saa enemmän voimaa ja pääsee sinkoilemaan hajujen perässä. Se kiskoo kovaa tai nykäisee tietyn hajun luokse. Eri juttuja on kokeiltu, kuten pysähtelyä, nyppäisyä ja namittamista, mutta ne toimii sen hetken. Tärkein on pitää samat säännöt eikä lipsua niistä. Koiran voi myös päästää palkintona sitten vapaalle ja nuuskimaan, kun pitää hyvin kontaktia ja kävelee nätisti. Nova tietää myös milloin ollaan lenkillä vs treeneissä. Novan tapauksessa voi ranteen verran kiristää hihnaa ja vapauttaa tai pysähtyä jos lähtee nelivetoa.
NOUTO
Novan toisessa treeninä oli damin nouto.
Kouluttaja näytti damin kanssa seurausta niin, että se oli maassa. Sivulla damin tiputtamista ja koiran piti pysyä paikallaan. Damia poimiessa koira ei saa syöksyä mukaan. Tästä Nova suuttui, kun ei saanut ilman lupaa napata damista.
Noudot
- Ekassa pureskeli ja tiputti damin edessä. Matkaakin oli. Lähettiin myös suoraan hakemaan. Jos on liian kierroksissa lähetyksessä tulee haittakäytöstä joko nostoon tai palauttamiseen. Pillitys ja käskyt unohtui, kunnes koira oli lähempänä.- Toisessa Novaa seuruutettiin kolme kierrosta ympäri ja sitten sai luvan mennä noutoon. Nyt meni jo paremmin, tiputti damin eteen mutta nosti. Liikkui vaan, kun noutajahihna otettiin kaulasta ja se nosti virettä. Lisäksi käsimerkki eteen oli niin hätäinen, että näytti että koira lähtee käsimerkillä, tassu oli myös ylhäällä ja oli etukenossa.
Nouto hihnassa:
Nova on vaatinut käskyn heti damin noston jälkeen. Treeni-idea sen poisjättöön oli, että koira noutaa hihnassa ja kun se nostaa niin hihnalla avustetaan tuomaan kohti. Kun koira lähtee kohti siitä kehutaan. Tässä peruutettiin myös ja otettiin hetken kannettua dami pois. Tällaista voisi hyvin tehdä nuorenkin koiran kanssa. Huomaa myös ettei dami lennä, kun koira yrittää nykiä tai kurotella.
Toisen koiran kanssa kokeili myös noutoa ja luovutusta. Koira häselti edessä luovutuksessa niin hihnan kanssa avustettiin istumaan edessä. Istumisesta kehuttiin.
Käsimerkillä lähetys oli vain hätäinen, käsi ei ehtinyt edes pysähtyä eikä voinut tietää lähtikö koira käsimerkillä tai käskyllä. Ja ei ehtinyt nähdä pysyikö koira käden heilautuksella paikallaan. Käden heilautusta pitäisi kestää sitten mun kanssa kun heittää noutokapulaa. Ja sitten kun seuraavat kerrat tekee sitä, että nostaa käden ylös, kuinka todennäköisesti ennakoi ja takapuoli nousee?
Merkkejä huonosta vireestä on tassun nosto, suu aukeilee, takapuoli nousee, koira nojaa eteenpäin, koira katsoo vain damia eikä mieti muuta.
Välillä vaikka näihin puututaan ettei pääse noutomaan, tulee hoppu jo milloin saa käskeä. Sitten mielummin ei käsketä ollenkaan jos on niin kiire. Mielummin opettaa odottamista ja tekee laadukkaan treenin. Kuin paljon ja keskinkertaisesti. Ja vielä kun lähettää huonossa mielentilassa koira oppii, että niin pääsee tekemään ja seuraavalla kerralla on yhä vaikeampaa. Ja todennäköisesti ongelmia on muuallakin jos ei odota hyvin. Ja mitä enemmän pääsee samaa ongelmaa toistamaan, sitä vaikeampi sitä on saada pois.
Monelle dami on parasta, se on kivempi melkein kuin muu palkka. Jos sitä saa usein hakea lähes kuin palloa eikä siinä ole tarkkoja sääntöjä. Olisi hyvä kirjata ylös, minkälaisia treenejä on tehnyt ja mitä niissä on treenattu. Osaisi treenata monipuolisesti. Täytyy olla myös aikaa suunnitella, mitä treenaa. Se että ei osaa tai ymmärrä niin aina voi miettiä läksyjä edellisistä kerroista ja palata niihin. Sen takia ne kannattaisi olla kirjattuna ylös.
Damin kanssa edessä pitämistä. Edessä istumista ja seisomista ja namista luopumista. Koira osaa rauhoittua eteen ilman käskyä. Ohjaaja peruuttaa ja koira osaa siirtyä takaisin eteen. Ja tuoda damin siihen. Kun ketju on valmis niin yhdistetään edestä sivullemenoa. Eniten palkkaa suoraan damin tuomisesta. Vaikka matkalla vähän miettisi tuoko vai ei. Epätasaisuuksien pitäisi jäädä pois, kun tehtävä selvenee. Suurin osa treeneistä lähellä ja pieniä paloja. Pitkillä matkoilla toiminnan pitää olla varmaa ja hallinta vähenee.
Täytyy tuntea oma koiransa, jos treenit ei etene niin tapa ei ole oikea. Aina voi myös hakeutua koulutukseen. Nomessakin on vanhan kansan treenaajia, joiden mielestä koiraa ei palkata ja sille kerrotaan, mitä ei saa tehdä. Samoin ennen oli pk-tottiksessa koiria jotka teki koska oli pakko ja ettei ohjaaja suutu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!