Pro mejäilijä haastavalla jäljellä ja kaksi shoppailijaa

MEJÄ 5.

Nova pääsi tiistai aamuna isän omistajan oppiin Vihtiin. Opittiin taas lisää lajista ja Tiina ohjasi Novaa. Oltiin metsässä kohdassa, jossa on usein ollut voittajaluokan jälki ja tuolla kansallispuiston reunalla on usein riistaakin (maastoa, johon on luvat). Hirven sorkka jäljen päätyyn odottamaan. Nova innostui, kun näki että kävivät metsässä sorkan kanssa. Nähtiin hienolta Garminin gps-laitteelta (?) miten jälki oli mennyt. Lyhyt punainen pätkä on hiekkatietä. Nuolen suunnassa oli aloituskohta ja jäljen käännökset tehtiin vasemmalle (mun jäljillä pari viimeistä oikealle). Maasto oli vaihtelevaa kuusikosta, mäntymetsään, kalliolla jäkälää, kuivien ojien ylityksiä.

Jälki: 
Jälki oli avon koepituinen, vaikka yleensä treenataan vähän lyhyempiä. Alussa Nova nuuski makauksen, lähti itse jäljelle siitä. Alussa Tiina oli lähempänä. Sitten 10m jälkeen koira oli liinan perällä eli 6m päässä.

Nova meni tosi hyvin ekaan tiheään kuusikkoon asti. Tajusi alussa mistä jälki meni kuusiaidan läpi, selvitti pari kulman tapaista. Kuusikkoisissa tiheissä kohdissa yleensä peurat tai muut eläimet yöpyy. Tässä Nova pyöri paljon ja meni molemmin puolin jälkeä. Kisoissa saa mennä 10m jäljen molemmin puolin (tuulikin voi kuljettaa hajua). Jos koira hukkaa jäljen niin 3min kuluessa pitäisi löytyä. 

Kahdessa kohtaa oli jäkälä kohdan ylitys (kalliota). Se on vaikein, koska haju tarttuu huonoiten. Yleensä eläimet myös kävelee niiden reunalta alamäen puolelta. Merkkejä kerätessä löytyi jäljen verestä poikittaisia jälkiä, kohtia missä peura oli maannut ja linnunhöyheniä yhdessä kohtaa.  

Loppua kohden oli myös polku jäljen lähellä. Nova meni välillä sitä pitkin. Joissain kohdissa täytyi myös korjata liinaa jalan välistä. Nova ei kysellyt jäljellä ja teki omia ratkaisuja. Muutamassa kohtaa pienesti sai apua tai käskyn "jälki". Oli sen verran lämmin keli, että Novassakin se näkyi mutta jaksoi silti tehdä töitä.  

Kulmista ekaa Nova meinasi oikaista, kun sai ilmavainua jatkosta. Toisessa meni ihan kulmaan asti ja sieltä teki pyörähdyksen (tai mikä termi olikaan) makauksen ympäriltä ja tarkasti mihin suuntaan jälki lähtee. Se on ihan sallittua. 

Lopussa tultiin rinnettä alas, sitten Nova meni jäljeltä sivuun ennen hirven sorkkaa. Oli saanut siitä ilmavainun ja meni omaa reittiä kaadolle. Kuulemma isänsä teki ihan samaa ja joskus tuomari katsoi, että nytkö se menee jo ohi. 

Jälki oli merkattu tiheästi, että tiesi aina mistä menee. Nyt hintalapuilla eli pienet tarralaput, osa paperinauhoilla. Kerättiin ne omana kierroksena pois. Siitä näki myös, että milloin meni maavainulla jäljellä ja milloin oli jäljen sivussa. Ajateltiin molemmat äitin kanssa, että oli hukannut jälkeä, kun meni siellä mutta oli silloin vain ilmavainulla menossa.. 

Valjaat: 

Valjaiden kanssa naru meni välillä takajalkojen väliin tai pyöriessä kaulan alle. Kisoissa täytyy pyytää lupa tumarilta ottaa hihna jalkojen välistä, mutta sen voi tehdä vain jäljen päällä ollessa. Eli jos ei ole päällä, lupaa ei tule. Novan isä aikanaan väisti usein polulle tai sivusuunnassa, kun liina meni huonosti. Novakin teki vähän samaa. 

Käytiin valjasostoksilla ja ostettiin Nonstopin vetovaljaat suosituksesta. Huskyvaljaisen tyyppiset, mutta vähän istuvammat ja eri kokoisille omat. Novalle tuli koko 6. Pienemmällä serkkupojalla oli 5. Kaulaosaa ei pystynyt säätää. Hihnan kiinnitys on takapuolen päälle, joten ei mene niin helposti jalkojen väliin tai jää kaulan alle. Lenkillä testikäytössä. Etujalkojen liikettä eivät myös haitanneet yhtään ja poikittainen kappale pystyi liikkumaan. Vaihdettiin vain pienempi metallinen hihnalenkki.

Novan ja Gavan "shoppailureissun" tuloksia (Petellä):

Viilennytloimi (M) sopii molemmille, vatsavyö klipsillä kuminauhaa. Kastellaan vedellä, tässä kuivana.

Ohut kangas, ehkä vähän vettä hylkivää. Heijastava viiva, vatsassa joustava musta kangas. (Samantyylinen löytyy meiltä kyllä jo softshell versiona fleecellä.)