Sen tietää myös siitä, kun tuntuu että radassa on niin monessa kohtaa vaikeita kohtia, ettei jää siihen 1-2 jolloin rata onkin helppo muistaa. Pänttäsin illalla ja aamulla rataa 38 numeroon asti. Paikanpäällä tuntui, että oli pieniä välejä ja näytti jotenkin niin pahoilta kohdilta. Sen epäuskon jälkeen on kyllä paras fiilis, kun ne kohdat saa työstettyä läpi. No ei ensimmäisellä, mutta haastettiin ainakin koiraa, että ohjaajaa. Ja tietää mitä harjoitella!
Radalla niissä kohdin missä ei tarvinnut irrota mentiin ansahyppykin 14 hypyltä 5 ja 21 hypyltä 10. Sitten taas ei irrottu riittävästi 19-20 nurkkahypylle, en sanonut eteen. Ja 11-13 pätkässä olisi auttanut että koira juoksee kovaa eteen ja ajautuisi jo niin takaakiertoon (Gava laskeutui muhun päin suoran tokavikan ja hyppy oli väärinpäin edessä). Huomasin myös, että kun sain pätkästä valita sijainnin niin siihen oli tosi iso ero siihen mitä tultiin radalla. Täytyy harjoitella sitä, että ehdin vain edellisen hypyn tasolle. Leijeröinnistä oli vain haittaa, koska en päässyt ajoissa liikkeelle ja koira tuli hypyn ohi. Kääntyy nykyään putkesta niin hyvin katsomaan missä olen.
5-6: takaakiertoon enemmän tönäisten kohti koiran linjaa. Että pyöristäisi ennen hyppyä jo eikä anna mennä siivekettä nuollen kiertoon. Tein samalla vastakäännöksen ja pidennetty päänkääntö oli mahdollinen (nähdä laskeutuminen ja kääntyä sitten). Tässä käytin myös in-in käskyä. Ekassa jäin aika paikalleen, kuten normaalia. Toisessa kun näin mihin pyrittävä liikuin paremmin.
5-10 aika katastrofi pätkä. Hinkattiin hyppyä 9 eniten, vaikea kun koira meinasi laskeutua päälle ja itse jouduin juosta niin koiraa krittäen. Vaikea kulma myös! Vaikeita on tollainen 9 hyppy, missä pääsee juoksemaan sen suoraan mutta pitäisi kuitenkin koota ja jarruttaa, käännös tapahtuu vasta laskeuduttua. Aika näppärästi kyllä kääntyi.
13-14 kriittisintä oli muistaa jarrun jälkeen liikkua kohti seuraavaa estettä tai oikeaan suuntaan. Kun jäin katsomaan niin irtosi.
20-21-kepit: oli vaikea, ekassa käänsin liikaakin ehkä jos olisin hokenut keppejä ajoissa olisi voinut mennä? Sitten puolivalssilla irtosi ansahypylle. Jäin ehkä liikaa paikalleen, jos olisin liikkunut oikeaan suuntaan.
16-18 Gava tuli nätisti saksalaiseen, toki tein vastakäännöksen hypyllä 17.
Tästä radasta löytyykin monta treenin aihetta talvelle.
Video kokotreenistä
Treenattavaksi jäi radasta myös, mitä ei ehditty kokeilla
25-27: joko in-in, vastakkaisella kädellä kiinni ja oma kroppa kuitenkin suoritettavalle hypylle. Tai sitten puolivalssia.
28-31: tuntui myös hankalalta (29-30 putkiansan takia ja kummalla puolella olisi paras..)
36-37: suoraputki ja kepit (ansahyppy ja vauhtikaari ennen)
Tässä vielä parhaat palat video ilman virheitä, onhan se siistin näköistä kun sujuu! Ja kun noi vaikeat kohdat vielä saa opetettua ja siedätettyä mun liikkeeseen. Mitä kestää kokoajan paremmin. Ja muistaa virheet, eteenmeno, takaakierrot, käännös..
Menen aina vähän skeptisenä uudelle kouluttajalle. Mutta nyt tuli hyvä fiilis jo tutustumisessa ja olin samaa mieltä ohjauksista. Kivasti helpotettiin vaikeissa kohdissa ja kotiläksyjä tuli. Ennen koulutusta kysyi myös toiveita. Toivoin haasteita ja radanlukua, molempia tuli. Suoraviivaisia ratoja saa aina myös vähän pelätä, juuri siksi kun vauhti kiihtyy niin paljon ja Gava kiihtyy kilpajuoksusta. Näissä sopivan pienissä osissa sai kerrottua että tekeminen loppuu, jos tulee rima alas ja saa palkkaa kun kestää sen ja tekee oikein. Treeniaika tuntui loppuvan liian lyhyeen, vielä olisi halunnut treenata. Oisko ollut paikka kahdelle koiralle, mutta Nova on serkun kanssa kurssilla. Yksin en osaa myös keksiä kohtia, missä olisi riittävästi haastetta, hyvä kun se löytyy jostain ratapohjasta. Nykyään täytyy myös haastaa tekemistä sillä. Alemmissa luokissa pysyi ohjata enemmän takaa (loogisempia).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!