Jari Kantoluodon Tunteesta tekniikkaan -luennolla

Jari Kantoluodon luennolle osallistuin perjantaina 29.3.2019 Nurmijärvellä ja lauantain koulutuspäivään kuunteluoppilaana. Tahtitassut (koiratanssi) järjesti koulutusviikonlopun, josta oli hyötyä kyllä monen lajin harrastajille. Aika loppui kesken luennolla, olisi kuunnellut pidempäänkin kuin 2,5h.  "Jari Kantoluoto on nimenomaisesti perehtynyt erilaisiin oppimisteorioihin ja korostaa yhteistyön, tunteen ja vireystilan merkitystä koulutuksessa. Jarilla on eläintenkouluttajan ammattitutkinto."

KUVAT

Luennosta

Edellytykset koulutukselle
- ympäristöoppi (koira tarjoaa aktiivisuutta uudessa paikassa, nuuskia saa)
- sosiaalisuus (muut koirat ja ihmiset "häiriönä", tarjoaa aktiivisuutta näistä huolimatta)
- suhde
- motivaatio

Ympäristö ja sosiaalisuus: Käännetään koira vastaehdollistamisella työhön. Häiriön oltava sopivan pieni. Esim koira luopuu ja häiriö menee kauemmas. Tai mennään koiran kanssa kauemmas häiriöstä. Ihmisistä tykkäävälle, kun luopuu ihminen tulee lähemmäs. Palkataan, kun koira ottaa kontaktia ohjaajaan (tai katsoo rentona häiriötä). Treeneissä ja kisoissa esim odotusalue, sekä treenikenttä tätä "ympäristöä". Halutaan että esim nuuskimisen sijaan koira itse tarjoaa aktiivisuutta, katsomalla ohjaajaan tai tulemalla kohti. (Koiraa ei käsketä) Turvallisuuden tarjoaminen koiralle, ohjaajasta saa tukea. Miten koira reagoi kun ahdistaa: aktivoituu vai passivoituu?  Nämä molemmat pitäisi olla "valmista" ennen koulutuksen jatkamista eli uudessa paikkaa käydä ensin läpi.

Vietti on korkea energiataso, tärkeämpää on alkuun että koiralla on hyvä olla ohjaajan kanssa ennen motivaation lisäämistä. Vs tapa, missä nostatetaan koira ja treenataan ja toivotaan että vietti kantaa ja koira oppii näin oikean mielentilan. Samaan päästään, kun saadaan koiralle varmuutta ja nopeutta sekä itsevarmuutta, vaikkei se heti olisi yhtä näyttävä.

Tottelevaisuuden kulmakivet
- yhteistyö
- aktiivisuus (koira aktivoituu itse, ei ohjaajan toimesta)
- keskittyminen (yksi tärkeimmistä palkata)
- motivaatio (mikä on paras palkka?)

Mielikuva suorituksesta
- luo koulutukselle punaisen langan
- pk puolella vietti-tekniikka-harmonia

Hyvä vs huono ympyrä
- Oletko koiran kanssa samassa ympyrässä vai koira ja palkat erikseen?
- Tai onko palkkionarvo suurempi
- koiraa pitäisi palkata kun se keskittyy (kontakti, on paikallaan) tai noudattaa kriteereitä
- Jos koira ajattelee palkkaa ja se saa palkan -> se vahvistuu (joskus toiveajattelua, koska emme lue ajatuksia)
- kokeessa motivaatio tekijä on kokoajan läsnä, jos koira tekee ohjaajalle

Stressit (käytöksiä)
- positiivinen: koira käyttäytyy tietyllä tavalla saavuttaakseen
- negatiivinen (pelottava, turhautuminen): käyttäytyy tietyllä tavalla välttääkseen jotakin.
Voi ilmete lajityypillistä käytöstä muistuttavalla tavalla, jolloin voi olla vaikea tunnistaa. (kyttäys, haistelu, murina, jalan nylkyttäminen) Jos tässä tapauksessa kieltää, käytös pahenee.
Esimerkkinä oli jos koira putoaa avantoon ja auttamisen sijaan alat läksyttämään asiasta.
Jäätyminen, pakeneminen, kiihtyminen/turhautuminen, mielistely
4x f (fight, tlee, freese, flirt)

Tavoite, että koira motivoituu puhtaasti positiivisen stressin kautta.
- positiivinen stressi voi muuttua negatiivisesti myös odotusten (ennakointi) kautta -> turhautuminen
- Miten harjoitus aloitetaan? (mikä on vahva toiminto, missä koira keskittyy?) Miten jatkuu?
- Mikä on klassinen ehdollistuma treenien aloitukseen? Onko tunne oikea? Jos tunne vaihtelee tai on vahvistettu väärää tunnetilaa.
- Yksi kriteeri kerrallaan: keskittyminen tärkein, sitten tekniikka
-> Itsevarma, aktiivinen, halukas
-> toinen tärkeä on luopumista, ensin palkat näkyvissä


MIELENTILA/VIRE/TOIMINTA-ALUE

Toiminta-alue: Koira on keskittynyt, saa palkkaa (tarjoaa aktiivisuutta). Jos innostuu liikaa, odotetaan että palaa toiminta-alueelle (ääntelee, nuuskii, negatiivinen turhauma). Kun keskittyy taas palkataan (palaa oikealle toimintalueelle). Itse ei tee mitään, eikä käske alkuun koiraa. Annetaan koiran valita ympäristö vai kontakti ohjaajaan. Vaatii ohjaajalta paljon, nähdä koira "huonona" (yleensä on tarve näyttää että koira on hyvä), ei saa kuitenkaan hermostua tai koira ei halua tarjota aktiivisuutta. Voi vaatia parista treenistä muutaman kuukauden treeniin keskittyä oikeaan tunteeseen.

Ei tehdä koiran puolesta töitä, koska onhan palkatkin meillä. Yrittää pitää koira tietyssä motivaatiossa vs annetaan koiran itse tajuta.

Treeni lähtee liikkeelle onnistumisten kierteestä (vahva liike/temppu, keskittyminen). Mielikuva koiralle, että joka paikassa onnistuu. Eikä haittaa vaikka ohjaaja olisi "outo" jännittäessä tms. -> koiralle varmaolo ja itsevarmuus. Voit opettaa koiralle jännittyneen ohjaajan, mutta kisoista ei omaa jännitystä voi harjoitella niin helposti pois.

Esimerkiksi harjoituksen alussa jos koira käsketään maahan, vaatteiden pois ottamisen ajaksi. Komennetaan vaikka uudestaan tai koira tarjoaa kontaktia, mutta siihen ei reagoida. Negatiivinen tunne jo heti alkuun. Toki voi palkkailla odottamista tai jos se on koiralle varmaa. Ei kuitenkaan omille koirilleen (pk-puoli ja suojelu) ole opettanut odottelutoimintoa. Hakee koiran autosta/häkistä suoraan treeniin ja palkkaa aktiivisuutta (seisoen tai istuen, miten koira tarjoaa).

Jokainen palkka täytyy treenata, ei ole ratkaisu jättää käyttämättä. Parhaalla palkalla, paras motivaatio! Korkea vire voi johtua motivaatiosta tai palkkiosta tms. Laskea virettä -> vähennetään motivaatiota (haasteita koiralle? Palkaton treeni?). Laskea palkkionarvoa -> (ei laske virettä. Jos palkkaat kun koira ajattelee palkkaa se vahvistuu). Paljon motivaatiota -> siirrä keskittymiseen. 

Opetetaan koira toimimaan oikealla toiminta-alueella kaikilla palkoilla.

1. Yksi nami -> keskittyy -> ruokaa

2. Enemmän nameja -> keskittyy -> ruokaa

3. Pallo/lelu (odotetaan että vire laskee) -> keskittyy -> lelu

4. Pallo/lelu paikallaan näkyvissä -> keskittyy -> lelu

Voi kuulostaa siltä, että koiraa vain palkitaan ja niin miten kisasuoritukset sitten onnistuu? Aluksi opetetaankin koirasta aktiivinen ja että se on kannattavaa. Koira hoksaa itse luopua ympäristön ja koirien ja ihmisten häiriöistä. Kun koiralle opetetaan toimiva alkurutiini niin sen jälkeen pääsee tekemään muutakin ja harjoituksia vaikeutetaan koiran onnistumisten myötä. Täytyy varoa myös, ettei palkitse liikaa keskittymisestä ja mene palkkiokeskeiseksi. Jollekin koiralle riitti 3 treeniä keskittymistä. Jollekin 2kk. Aluksi hyviä hetkiä saattoi olla 20min aikana 5kpl.

Kurssilla kouluttaja merkkasi naksuttimella hyvät kohdat, joista ohjaaja palkkasi tai päätti tehdä lisää koiransa tuntien. Lähinnä ne kohdat kun koira oli keskittynyt.

Houkuttelun (esim nami nyrkkiin maahan, odotetaan että koira tarjoaa ja palkataan kun menee maahan) ja naksuttelun välissä on iso ero. Naksuttelussa/käytösten sheippaamisessa on turhaumaa ja voi mennä palkkiokeskeiseksi "huono ympyrä".


KAAVAT/ODOTUKSET/ENNAKOINTI

Tottiksessa/treenissä tehtävä oletusten rikkomista. Käsketään toista, mitä koira olisi ajatellut tai odotetaan hiljaa, että koira tarjoaa.

Videolta katsottiin esimerkki, jossa koira oli ohjaajan sivulla ja maalimies lähestyi hihan kanssa. Alkuun koira istui kyyryssä ja tuijotti hihaa. Sitten se aktivoitui ja ryhdistäytyi ottaen kontaktin ohjaajaan. Silloin maalimies tuli ja antoi hihan palkaksi. Koira sai tarjoamalla kontaktia, ulkoisen palkinnon.

Palkka tulee "ulkoisesti" (ei ohjaajalta). Palkka tulee sinne, missä koira on. Koira oppii myös luopumaan.

Leikissä on hyvä tarkkailla metsästysketjua. Mistä koira tykkää? Minkä jälkeen koira on aktiivinen? Mitä sääntöjä leikkiin. Esim kehuttiin kantamisesta, sai noutaa lelua, hakea purkin, taistelua niin, että ohjaaja vie käden lelun päätyyn ja hetken taistelu ja koira voittaa. Kun koira ravistaa, se voittaa ja ohjaaja voi vielä eläytyä mukaan sanomalla "hui miten voimakas". Jos koira tuo heti lelua uudestaan ja nopeasti, leikki on kiva. Tarkkaile koiran silmiä ja ilmettä.

- Kisatilanteen jännittämiseen, ohjaajan "omituiseksi" muuttumiseen: Eli koska itseensä ei välttämättä pysty vaikuttamaan koetilanteessa. Säännöt ainakin tokossa ja pk-puolella määrää myös ohjaajan käyttäytymistä.
- Kun aktivoituu ja alkuun vilkaiseekin ohjaajaa niin saa palkkaa. Tehdään helppoa harjoitusta, että koira onnistuu monesti, saa paljon palkkaa ja helpotetummin kuin kotona. Treenin alku pitäisi tehdä niin, että saadaan paljon onnistumisia (vahva toiminto).
Kun ohjaaja menee vieraaseen paikkaan koulutukseen, jännittää kouluttajaa ja vieraita katsojia -> paras treenikoiralle kisamaisesta tilanteesta, jossa ohjaaja on vähän outo. Koira oppii, että handlaa tilanteen. Ja koiralla on itsevarmuutta olla aktiivinen.

- Lelusta irrottamisen täytyy sujua hyvin. Muuten se vie aikaa ja tuo negatiivista turhaumaa. Vaihto namiin. Tai leikki missä koira irrottaa ja ottaessaan kontaktia, saa luvan ottaa yhä paikallaan olevan lelun. Ennen kuin otat tai liikutat lelua, odota että koira ei ota lelua. Jos se liikkuu kohti, pysähdy itsekin tai vie käsi pois. Leikki jatkuu, vasta kun koira odottaa paikallaan että saat lelusta kiinni tai vietyä sen rauhallisesti pois maasta. Palkkaa kontakti ja heittämällä lelu uudestaan. Saat samalla vahvistettua irrottamista, kun leikki ei lopu ensimmäiseen irrotukseen.

- Jos koira haluisi autosta tai häkistä mielummin ulos. Ohjaaja blokkaa, sulkee oven tai estää koiraa. Tästä aiheutuu myös konflikti, josta koira voi turhautua. Koira voi kyllä istahtaa hiljaan, mutta jos se lähtee täyttä vauhtia ulos, ei ole sisäisesti rauhallinen. Täytyisi harjoitella enemmän arvoa häkissä odottamiseen tai autossa, palkkailemalla että kivaa tapahtuu sielläkin.
-> sama juttu mattotreenin kanssa, sen pitäisi olla niin kivaa, että koira haluaa mennä takaisin matolle, kun se vapautetaan pois. Ja ilman käskyäkin.
-> agilityradalle pääsee, kun mielentila on hyvä ja keskittynyt. Namia, kun keskittyy ohjaajaan tai katsoo rauhallisesti. Joka kerta, kun pääsee radalle vahvistetaan käytöstä.

- namista luopumista: koira ei pysynyt maassa, kun tuotiin palkkaa. Namikäsi menee pois, jos koira lähtee nousemaan (tai nyrkkiin/pysähtyy kunnes koira taas maassa). Namikäsi lähestyy jos koira pysyy paikallaan. Sama jos koira lähtee paikaltaan, kun namitaskua kaivetaan. Käsi ei mene taskuun, jos koira meinaa liikkua. Koira saa ottaa namin kädestä luvalla. Samoin koiran pitää kestää lelut näkyvillä.

- namipurkkipalkka etäpalkkana on liian hyvä ja nostaa kierroksia: opetetaan koiralle luopumaan purkista. Palkataan ohjaajan nameilla (mielellään samoilla nameilla kuin purkissa), kun koira ottaa kontaktia tai lähestyy. Kun koira ei ajattele purkkia, voidaan lisätä toiminto ennen namia. Voi kokeilla myös, että avustaja raottaa purkkia tai pitelee sitä. Kouluttaja antaa mielummin palkan ohjaajalta ja palkoista pitää osata luopua.

Namipurkki kouluttajalla vs ohjaaja

TIIVISTETYSTI treeneistä: 
- aloita treeni, kun koira on ok ympäristön, muiden koirien ja ihmisten kanssa. Odota aktiivisuutta koiralta, kun se tarjoaa sitä ilman käskyä on se valmis koulutustilanteeseenkin. Palkitse namilla kaikki aktiivisuus ohjaajaa kohtaan, pidä häiriö sopivana.
- uudessa paikkaa varmoja temppuja/liikkeitä, jos joku on epävarmempi paljon palkkaa. Aloita varmalla tempulla, mistä koira tykkää. Pienen koiran kanssa helpompia, missä on itsekin maassa, koiran tasolla (koiratanssissa mahdollista).
- itsevarmuuden saamiseksi sopivan tiheästi palkkaa (koiralle fiilis että onnistuu vaikka ohjaaja outo).

- kun mennään kohti häiriötä, usein palkkaa, käännytään kun vielä sujuu (häiriö menee kauemmas tai koiran kanssa kauemmas)
- Nameilla saa nopeasti uusia toistoja samasta sijainnista. Jos koira tykkää lelusta, voi sitä käyttää esim jackpot palkkana.
- Palkataan sen verran tiheästi, että koiran tunne pysyy hyvänä. Esim 2 treeniä nopeasti palkkaa ja 1 treeni pidemmillä väleillä.
- kehääntulossa neutraali ohjaaja, palkataan kun koira aktivoituu ja tarjoaa kontaktia. Sen jälkeen kehääntulo + temppu, kun koiralta sujui hyvin. Ideana oli, että opetetaan koira aktivoitumaan kentälle kävelystä, ilman että ohjaaja innostaa siirtymässä tai hetsaa kehän ulkopuolella.
- lelusta irrotukset kuntoon

- odotusalueelta kehäänsiirtymisellä on vaikutusta treenin aloittamiseen ja koiran tunteeseen. Palkataan, kun koira aktivoituu. Tarvittaessa imutetaan vaikean paikan ohi. Miettii, mikä on helppo kohta pysähtyä. Ei liikaa häiriötä alkuun, että saa onnistumisia. Kisoissa tai treeneissä et voi aina vaikuttaa, missä kukin sattuu olemaan. Tai treeneissä voit viritellä koiran kentällä, mutta kisoissa koiran pitäisi osata aktivoitua kentälle päästessään. Vaikuttaa myös ohjaajan tunteeseen.

Odotusalueelta tulo kentälle
- palkkaa ja vie paineesta pois (kauemmas häiriöstä)
- haukkui häiriltä -> otti kontaktin -> sai palkan
-> myöhemmin ei enään haukkunut
-> keino päästä negatiivisesta tunteesta pois. Häiriö on negatiivista. Häiriölle rentoutumisen voi myös palkata.
- aktivoitumisen (kontaktin tarjoaminen) jälkeen voi mennä paineesta läpi imuttamalla
- 2 tapaa vahvistaa 1. palkka, 2. paineen vähentäminen menemällä poispäin
- Kun koira pystyy pitämään tunnetilan 1 tempun/liikkeen. Otetaan kaksi temppua, joiden välissä keskittyminen/paikallaan pysyminen. Kun koira pysyy oikeassa tunnetilassa voidaan ottaa pidempääkin pätkää.

Koirilla oli joko koko aika, jaettu aika tai sitten niin, että koira vietiin välillä häkkiin. Juteltiin kouluttajan kanssa, kyseiltiin yleisöltä ja sitten uusiksi uuden suunnitelman kanssa.

Koira 1 ennakoi toimintoa ja oli myös koulutettu tarjoamaan/sheippaamista. Palkattiin keskittymistä ja paikallaan pysymistä. Ennakoi temppua nostamalla tassua, joten pyydettiin eri asiaa eli maahan. Haastettiin koiraa myös pyytämällä tästä eri asennosta tekemään temppu mitä ennakoi. Oli vaikea, koska koira ei ollut aiemmin tehnyt asennosta temppua. Tarjoaminen toi turhaumaa ja kun ajatteli vahvasti vain yhtä temppua tietystä asennosta. Alussa vinkui, lopussa jäi pois (keskittymisen palkkaus ja odotusten vähentäminen). Palkattiin kestoa, kun koira oli paikallaan tai katsoi keskittyneesti ohjaajaan.

Koira 2 sai käydä nuuskimassa ja odotettiin, että palasi -> namipalkka. Haistelemalla purki turhaumaa (negatiivista tunnetilaa). Palkkauksen jälkeen saattoi käydä nuuskimassa ja kun aktivoitui niin sai palkkaa. Sen jälkeen istumaan, makaamaan, sivulle ja kun on keskittynyt sai palkkaa. Palkka ei heti toiminnon jälkeen, vaan vasta kun keskittyy (esim pyörähdys ja seisahtuminen).

Koira 3 äänteli ja haukkui. Kokenut koira. Aluksi ei käskyjä. Palkattiin keskittynyttä ilmettä nameilla. Kassillinen leluja jäi reunalle, paristi yritti hakea sieltä lelun. Palkattiin usealla namilla kun keskittyy, jotta saatiin vahvistettua oikeaa toiminta-aluetta. Haastettiin keskittymään ja palkka vasta kun on keskittynyt eikä ole liian helppoa. Peruuttamista seurauksessa, tämän kanssa. Ohjaajan täytyy keskittyä, lähteä rauhallisesti taaksepäin.
Jos kiihtyy palkataan, vaikka olisi hetki sitten äännellyt. -> koska siirtyy oikeaan viretilaan.

Koira 4 musiikki aiheutti kierroksia sekä peräkkäiset liikkeet. Ensin yksittäinen liike, koira tasaantuu -> teet uuden käytöksen. Jos teet käytöksen ja koira turhautuu, teet uuden käytöksen niin joka kerta saat koiran turhautumaan. Koira voi käytöksen aikana siirtyä turhaumaan vs keskittymiseen. Silloin on pilkottava liikettä pienempiin paloihin ja palkata keskittymistä. Koira voi oppia yhdistämään turhauman myös musiikkiin. Musiikin tahdissa ei myös ehdi palkata keskittymistä, kun temppuja tulee niin tiheästi.
- Ilman musiikkia alkuasento ja sen vaiheet, vahvistaen eri kohtia.
- Musiikin kanssa alkuasento ja vahvistaen keskittymistä.
Valitaan yksi kriteeri, nyt tunne ja keskittyminen. Tunnetila liittyy myös paljon käytöksen varmuuteen. Monella namilla tempun vahvistamista. Treenata aloitusmerkkiä (käden liikutus) ja musiikin alkua, pysyykö mielentila hyvänä?

Johtuuko turhautuminen palkan odotuksesta tai käytöksestä, joka ei ole niin vahva?
Alkuun koira saattaa tehdä hitaasti, myöhemmin tulee vauhtia varmuuden kautta.
En ollut toisen treenipäivänä, mutta ääntelevät koirat oli olleet jo hiljempaa. :) Parin rankan päivän jälkeen jäi hinkun päästä osallistumaan joskus oman koiran kanssa, mutta ajatuksia tuli paljon tästäkin.

Samoja asioita myös oli Tiina Mursulan koulutuksessa (Kuumakallet ja vinkuiitat).
Fan Yu:n näyttelykoulutuksessa oli myös samaa ja koiran käsittelyssä (ympäristö, sosiaalisuus ja koiran aktiivisuus).