Agility yhtä tunteiden vuoristorataa, eilen katselin mentaaliluennon materiaaleja ja kirjoitin 2 sivua tekstiä paperille. Siitä mihin pyritään ja mitä ajatuksia herättää, mikä on tärkeintä.. Tavoitteena miettiä linjat, laskeutumiset, olla valmis suunnitelma ennen tutustumista, tehdä valinnat ohjauksista ja pysyä niissä, mielikuvaharjoitella ainakin 5 kertaa rata läpi. Ajatella, että on koiran kanssa yhdessä kuplassa, heittää pois muut kommentit ja ajatukset jotka tulee ulkopuolelta tai menneisyydestä. Mennä myös radalla "täysiä", katsoa koiraan, muistaen kouluttajan "kyllä te pystytte" tai vähän "perkele" asennetta mukaan. Ja väliä miten menee, koska startteja on lisää ja olin ilmoittautunut seuraavallekin viikolle kisoihin. Pyrkimys olla aina ajatuksen edellä seuraavassa esteessä, vaikka suoritetaan edellistä. Tehdä selkeät ohjaukset käännöksiin, päättää kohdat/pisteet mihin täytyy ehtiä.
Sunnuntaina kisattiin siis Gavan kanssa Kirkkonummen hallissa, joka oli aika helteinen. Ulkonakin oli viileämpi, vaikka mittari näytti 25-26 astetta. Kisat vähän myöhässä ja tuomarina Tampereen suunnilta tullut Laura Mättö. Radat näytti ihan kivoilta ja vauhdikkailta. Rimat 55cm.
Ensimmäinen rata, hyppäri, 10vp: tässä alku oli sama kuin 1-luokalla. Pituuden jälkeen yksi hyppy suoraan ja sitten seuraava takaa "silmukkana". Siitä tipahti rima, Gavalla aiempi käännös venähti ja taisi tulla aika huonossa kulmassa tälle? Loppu sujui muuten, mutta kepeillä meni 2-3 väliin, putkesta tultiin kovaa. Korjasin ja sitten takaaleikkasin. Pussista eteenmeno onnistui hypylle. Kepit treeniin putkesta umpikulmaan..
Toinen rata agilityrata, 0:
tässä kaikki kontaktit ja alun kepeille vienti näytti vaikealta vauhdin takia. Ajattelin alkuun sylkkärintyylisesti, mutta päätin sitten tehdä valssin hypylle ja suoristaa näin kulmaa. Gava meinasi lähteä vähän kauemmas jo ja umpikulma muuttui avokulmaksi. Olin ajatellut takaaleikata, mutta ei onnistunutkaan joten juoksin seinän viertä mistä osa oli mennyt (mm. jonkun toisen luokan nollan tehnyt). Ehdin poispäin käännöksellä laittamaan hypylle. Putkesta tullessa piti pitää kontakti koiraan, moni luki persjättönä viereiselle hypylle kun ohjaaja katsoi puomille ja pää kääntyi. Hyppy oli myös lähellä linjaa ja koira näki sen ekana.
Puomilla onneksi Gava odotti mua hetken. :D Okserilla en uskaltanut sanoa mitään, hidastin vain vaihtia ja sanoin keinua, kääntyi onneksi sille (ei kurvannut ohi). Takaaleikkausta mietin kovasti, se ei onnistunut kääntyi toiseen suuntaan ja ehdin onneksi kalastaa, viime kerta kirkkiksellä muistissa. A:lla tarkkana ja lopussa jännitti tokavika rima, etten uskaltanut tehdä vastakäännöstä hypylle. Seuraavaksi pelotti ettei tule maalin ohi. Ja tosi hienostihan kääntyi, ehdin ottaa parit kävely askeleet ennen hyppyä.
Nolla se oli! Onnellinen olo radan jälkeen, heti radan jälkeen se tuntui tosi hyvältä enkä muistanut mitään huonoja kohtia. Jälkikäteen miettiessä tuli mieleen noita pikku kohtia ja yksi väärään suuntaan kääntyminen. Taisteltiin kuitenkin ja fiilis oli hyvä jo radalle mennessä. Ja jokaisesta radasta ajattelin positiivisesti, kaikki on sellaista mitä on tehty ja tehdään se mihin pystytään. Seuraava ajatus oli, ettei vaan ole liikaa nopeampia nollia, ei onneksi ollut. :D Otettiin kolmas rata lahjakorttina ja mentiin lenkille odottamaan vikan radan jälkeistä palkintojenjakoja.
Sunnuntaina kisattiin siis Gavan kanssa Kirkkonummen hallissa, joka oli aika helteinen. Ulkonakin oli viileämpi, vaikka mittari näytti 25-26 astetta. Kisat vähän myöhässä ja tuomarina Tampereen suunnilta tullut Laura Mättö. Radat näytti ihan kivoilta ja vauhdikkailta. Rimat 55cm.
Ensimmäinen rata, hyppäri, 10vp: tässä alku oli sama kuin 1-luokalla. Pituuden jälkeen yksi hyppy suoraan ja sitten seuraava takaa "silmukkana". Siitä tipahti rima, Gavalla aiempi käännös venähti ja taisi tulla aika huonossa kulmassa tälle? Loppu sujui muuten, mutta kepeillä meni 2-3 väliin, putkesta tultiin kovaa. Korjasin ja sitten takaaleikkasin. Pussista eteenmeno onnistui hypylle. Kepit treeniin putkesta umpikulmaan..
Toinen rata agilityrata, 0:
tässä kaikki kontaktit ja alun kepeille vienti näytti vaikealta vauhdin takia. Ajattelin alkuun sylkkärintyylisesti, mutta päätin sitten tehdä valssin hypylle ja suoristaa näin kulmaa. Gava meinasi lähteä vähän kauemmas jo ja umpikulma muuttui avokulmaksi. Olin ajatellut takaaleikata, mutta ei onnistunutkaan joten juoksin seinän viertä mistä osa oli mennyt (mm. jonkun toisen luokan nollan tehnyt). Ehdin poispäin käännöksellä laittamaan hypylle. Putkesta tullessa piti pitää kontakti koiraan, moni luki persjättönä viereiselle hypylle kun ohjaaja katsoi puomille ja pää kääntyi. Hyppy oli myös lähellä linjaa ja koira näki sen ekana.
Puomilla onneksi Gava odotti mua hetken. :D Okserilla en uskaltanut sanoa mitään, hidastin vain vaihtia ja sanoin keinua, kääntyi onneksi sille (ei kurvannut ohi). Takaaleikkausta mietin kovasti, se ei onnistunut kääntyi toiseen suuntaan ja ehdin onneksi kalastaa, viime kerta kirkkiksellä muistissa. A:lla tarkkana ja lopussa jännitti tokavika rima, etten uskaltanut tehdä vastakäännöstä hypylle. Seuraavaksi pelotti ettei tule maalin ohi. Ja tosi hienostihan kääntyi, ehdin ottaa parit kävely askeleet ennen hyppyä.
Nolla se oli! Onnellinen olo radan jälkeen, heti radan jälkeen se tuntui tosi hyvältä enkä muistanut mitään huonoja kohtia. Jälkikäteen miettiessä tuli mieleen noita pikku kohtia ja yksi väärään suuntaan kääntyminen. Taisteltiin kuitenkin ja fiilis oli hyvä jo radalle mennessä. Ja jokaisesta radasta ajattelin positiivisesti, kaikki on sellaista mitä on tehty ja tehdään se mihin pystytään. Seuraava ajatus oli, ettei vaan ole liikaa nopeampia nollia, ei onneksi ollut. :D Otettiin kolmas rata lahjakorttina ja mentiin lenkille odottamaan vikan radan jälkeistä palkintojenjakoja.
 |
| Kitun näkymässä kaikki kolmoseni, jokainen tosin eri aikaan 3-luokassa |
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!