Oletko enemmän palkaton vai normitreeni? Korrien toko

Odotettu Korrien (Riitta & Pekka) toko oli AST:n (meidän) järkkäämänä. Halusin mennä taas Pekan oppeihin, kun viimeksi löytyi koulutuksesta hyvää pohdintaa yleiselläkin tasolla ja neuvoja (ja kahdesti on Riitalla käyty). Ruuti oli ekana, kun kukaan muu ei halunnut aloittaa. Kiva tosin, että sitten pystyi sen jälkeen keskittyä kuuntelemaan muita. Ensin jutusteltiin, sitten katsottiin tekemistä ja aika menikin tosi äkkiä!

Sanoin, että voisin tehdä seurauksen, hyppyä ja liikesiirtymiä. Ja tietty kisojen pahin ongelma ääntely, joka vie pisteet. Ruuti odotteli meidän juttelun ajan käy siihen- käskyllä makuulla ja inisi siinä. Kerroin, että hypyssä voi kuulua hau tai muuta ääntä. Seuraus, joka ääntää tai sitten voi tulla haahuilua.

Esimerkkinä ääntelyyn puuttumiseen oli, että jos on pelkäävä koira lentokentällä, jonka häntä on koipien välissä. Pelko ilmenee siis näin. Auttaako, että nostaa koiran hännän ylös? Vinkuva koira ei siis yleensä tiedosta ääntelyä.

Jos koira ääntää, jos se olisi kattila niin vesi kiehuu yli. Jos taas osataan siirtää kattila pois levyltä ja pienentää levyä, vältytään ongelmalta. Haukahduksiin taas on auttanut se, että niihin puuttuu. Se lähtee koiralta eri tavalla kuin piippaaminen. Haukahdukset koira myös tiedostaa.

Koiran tapauksessa se voi olla kiihtymistä, paineistumista tai vaan kuuntelemattomuutta. Pumille, jolla on tosi kova työskentelyinto suositeltiin ääntelyyn vain energian purkamista. Alkuun 10min pallon heittelyä, sitten treeniä ja loppuun vielä 20min palloa, voi treenata vaikka tunnin, paras että koira on sitä meiltä, että hyvä kun lopetettiin. Harva koira tosin tuota määrää tarvitsee!
Tokokoiralle olisi myös reilua, että sillä on työkoirarotuna, jokin työ mitä se saa tehdä muulla ajalla. Esim pullojen etsiminen, jälki (mejä, namijälki, peltojälki, lyhyempi minkä päädyssä lelu/nami), paimennus. Agility on taas koiraa kiihdyttävää, eikä niin itsenäistä hommaa. Vaikkei kisaisi, sitä pitäisi tehdä vain siitä ilosta, että koira saa tehdä töitä. Mainitsin Ruutin paukkuarkuuden niin en tiennytkään, että FH koe ei sisällä ampumista. Pitääkin paneutua. Voisihan jotain siihen liittyvää ja muutenkin jälkeä muistutella esim mökillä. Pk-lajit jäänyt ihan pois, jälkeä vois joskus tehdäkin.

Maajoukkueessa Pekka oli lainakoiran kanssa tehnyt puoli vuotta vain palkattomuutta.
Koiran pitäisi ajatella, että toko sisältää tokokisat JA treenit, että milloin tahansa voi olla kisamaista, palkatonta. Jos ohjaajat erottelee ne ja niin koirillekin ero on suurempi. Tässä mainittiin, että jos koiralle toko on alla olevan kuvan punaisten palkkien tapaista. Niin koira on treeneissä teknisesti taitava, se osaa kaikki mahdolliset häiriöharkat, mutta kisoissa ei suju yhtä hyvin. Jos taas lasketaan teknisyyttä ja mennään lähemmäs kisamaista treeniä, ettei rako niiden välillä ole niin suuri. Nostetaan kisamaista ja palkatonta palkkia ja lasketaan vähän treenien liikkeiden hinkkauskertoja.
Esimerkiksi Ruutin tavoite olisi 50% ja 50 %, jopa 3-4 kertaa viikossa kisamaista! Kaikki namit ja lelut kehän ulkopuolelle. Kehässä voi tehdä jotain osaa liikkeestä tai sitä helpotettuna tai alempaa luokkaa. Voi pyytää vain sivullekin pelkästään. Kun niin sujuu niin nostetaan tekniikkatreenejä eli kisamaiset treenit vähän vähenee.

Kyselin, kun kisoissa toinen kehä voi olla meillä äänekkäämpi niin mistä se voi johtua: välipalkasta tms. Tai vaikuttaako mun jännittäminen. Mutta jos ei jännittäisi, niin olisi ihan vetelänä siellä kisoissa ja katoisiko se kisojen tunne. Ehkä kuitenkin se jännittäminen näkyy niissä ohjaajan eleissä ja käyttäytymisessä, mihin koira eniten reagoi. Kun kuulee paljon sanottavan, että "koira reagoi voimakkaasti jännittämiseen". Mutta osaako myös palkatta ja tehdä vieraan liikkurin kanssa kaikki liikkeet? Ja kuten on sanottu, niin on vaikea kisoissa muuttua sellaiseksi kuin treeneissä, mutta voi matkia "kisa minää". Monien sanoma koirien reagoima "jännittäminen" on juuri tuo ero kisoihin, missä ohjaaja on jäykempi ja palkkaa ei tule joka välissä, suurempi ero se on koiralle.

Valttikortti mikä meillä on kisoissa ja treeneissä on KEHU. Kuinka monen koira sitä arvostaa kovasti ja moniko muistaa kehua pelkästään, kuin vain rapsutellessa ja lällyttäessä. Koiran ilmeestä pitäisi näkyä, miten se arvostaa kehua. Jos itse saat kokeesta kympin ja äiti sanoo "hyvä". Kuin "oikun taitava lapsi, juuri noin pitää". Juuri se tunnetila, mikä välittyy sanassa. Tästä tulee mieleen Mia Skogsbergin seurausseminaari, jossa piti kehua monella eri mieliajalla, aktivoivaa, rauhoittavaa. Itse oon ollut tarkka, että joko naksutin/naksusana kertoo kohdan.
Kisoissa ja kisamaisissa kehun "vau, taitava.." ja kohotan kädet + silloin saa pompata kohden (muttei törmää). Kisoissa tuo kehurutiini tulee joka liikkeen välissä niin sen pitäisi tulla myös AINA treeneissä ja treeneissä välillä pelkästään ilman palkkaa. Se ainakin unohtuu, että kehuisi ja sitten vasta kaivelisi palkan. Kisoissa ja kun treenataan kisamaisuutta välikehu tulee aina riippuen miten liike meni. Koira yritti kuitenkin parhaansa. Välillä koira saa myös liikkeestä hyvät kehut ja seuraavasta sitten palkan.

palkaton sis. kisat

Kehuun liittyen ja palkattomuuteen, on myös joskus Kirkkonummella järkätyssä tokokoulutuksessa tullut leikkiminen ilman lelua. Testaa suhdetta ja vahvistaa palkattomuutta. Ilman lelua leikkimisen jälkeen, koira voi saada myös lelun, jos leikkii hyvin.

Ruutin tapauksessa neuvottiin heittelemään palloa (purkamaan) ennen treeniä tai koetta. Samoin kehien välillä. Otetaan ne ylimääräiset pois. Tuli mainintaa myös patoamisen opettamisesta lelulle, sitä onkin tehty, mutta täytyy muistaa ylläpitää.

Tehtiin hyppynouto. Itse taas kuurona. Haki sen nätisti, koska oma kapula ja ei niin kierroksilla. Tuli kuitenkin pieni inahdus, mitä en kuullut. Hypyn jälkeen heiteltiin siis palloa useampi pitkä heitto. Sitten siitä suoraan pallon ottamisesta sivulle, heitto ja nouto. Nyt teki hiljaa, jes. Taas pallon heittoa. Pallon heitto on suuremmaksi määrin vähentynyt osteopaatin pelotteluista, toki lämpättynä ja kun sillä oli vaikutusta treeniin. Ei sitä nyt tietoisesti ole jättänyt pois.
Pallon heittelyiden jälkeen seurausta. Tehtiin niin, että keskeytän kun hyvää, vaikka onkin liikkuri. Ja osasta pelkät kehut ja sitten hyvästä kehuun vastaamisesta pallo. Näissä tuli myös käsien nosto. Tein ensin 2 pelkkää kehua ja siitä aina koira taas seuraamaan. Sitten pallo, tässä meinasi eka karata käsi pallolle, kunnes tajusin kehu + kädet ja sitten vasta lelu. Itse seuraus oli nättiä ja sellaista kuin treeneissä.

Perusasennot on olleet monessa treenissä edessä, vaikka paikka on oikea. Katsoa, että tulee oikealla jalalla vikana hidastettu askel viereen. Ja toinen, niin yksi peruutus aina perusasentoon. Niin, että vasen käy edessä ja sitten peruuttaakin takaisin. Ekasta perusasennosta edessä, Pekka tahalleen käskyttikin sivuaskelia, kun oli edessä perusasennossa vasemmalle (vaikeampia). Ehkä sitäkin vois miettiä, jos tekee huonosti niin jotain hankalaa siihen perään, jos hyvin niin helpompaa. Tai sitten se oli vaan kiusallaan.

Omat kisarutiinit ennen kehää on ihan eri kuin mitä Pekka suositteli, koira vähän seuraa, tekee pyörähdyksen ja odottelee kauempana. Kuin, että heittelisi palloa ja siitä kehään. Joskus ihan alkuaikoina lähinnä agilityyn ajattelin vähän ennakkoon väsyttämistä. Joskus testasin kisoissa myös liikkeiden väleissä, että pidin Ruutin sivulla ja siitä pyysin seuraten seuraavaan paikkaan. Tämä taas ei toimi meille, koska koira ei pääse purkataan virettä missään välissä.

Niiden lisäksi sitten liikkeiden välit on tärkeä osa alue. Syksyn Korrien kurssista, saatiin tähän hyvät läksyt ja ohjeet. Hyvä, että tuli katsottua onko edetty oikein vai ei. Liikkeiden välit olisi siis syytä ajatella kokeen omana liikkeenä. Ne lasketaan yleisvaikutukseen tai vaikuttavat seuraaviin liikkeisiin.

Tehtiin liikeväleihin treeni: ruutu, luoksetulo, kaukot ja hyppy. Jos tekee hyvin hypyn ja hiljaa, saa namitaskulta kentän laidalta pallon. Jos ei niin tehdään uusi liike, vain hyvästä palkalle.
- Kysyin Ruutilta kehän ulkopuolella virittelyn "mennäänkö?". Sitten mentiin aloituskohtaan. Ruutilla on vaikeita, jos siinä on merkki tai osoitellaan, "kyllä hänkin tietää mihin pitää mennä".
- Ruutu ihan ok paikka, ei tosin ihan täysiä siihen mennyt. Stoppasin ja vapautin pois. Siitä kehut ja siirtymä.
- Luoksetulo, pelkällä maahanmenolla. Sivulle vinoon, näitä lisää!
- Kaukot tein helpommat 2m päästä i,s,m. Hyvin meni eikä liikkunut. Kehut ja siirtymä hypylle.
- Hyppy hiljaa, kehut ja mentiin hakemaan pallo.

Treenien alkuun olisi hyvä tehdä vaikka muutamat kisamaiset liikkeet. Pitää muistaa, ettei liikesiirtymä tarkoita montaa käskyä vaan sen pitäisi sujua vain yhdellä käskyllä. Jos kisoissa joutuu toistamaan käskyä, jokainen käsky paineistaa ja lisää ääntelyä. Sen pitäisi olla yhtä kivaa kuin ruutu tai merkki. Eli pitäisi muistaa palkata yhtä paljon. Erityisen tärkeä treenata siis siirtymäkäsky hyväksi ja siirtymät! Ja sitten ihan noita "kisamaisia kisoja". Niitäkin pitäisi olla useammin. Täytyy aina verrata treenaako siirtymiäkin yhtä paljon kuin muitakin liikkeitä - harvoin ja kaikilla ei ole edes omaa käskyä siirtymiin. Siksi oma käsky, ettei huono siirtymä pilaa seurausliikettä ja usein siirtymän seurauksessa ei ole niin tiukat kriteerit. Mielentilakin voi olla eri, vaikkei se ole niin toivottua.

Tehtiin vielä siirtymä, mistä mun piti palkata heti kun teki hyvin ja otti muhun kontaktin. Palkkaa siirtymissä ihan siirtymässä liikkeessä tai perusasennosta siirtymän jälkeen.

Muilta poimittua

- merkki, siinä voi olla "pysäytys" käskynä joku ihan vakuuttava käsky, joka on kuitenkin vahviste mennä merkille ja muistutus. Perus seis on taas aika tärkeä huutaa oikeaan aikaan, että koira menee oikeeseen paikkaan. Esim jotkut käyttää sanaa "pysy", Ruutille se ei tarkoita mitään. Jos merkin kohta huono, ihan namilla taakse. Osaavalla koiralla muistaa jättää palkkaamatta sinnepäin merkit. 

- seurauksessa, jos on edessä niin koira voi joutua hakemaan palkan seläntakaa ja oikeasta kädestä. Myös käännöksiä tai perusasento jumppaa.
- nami vasemmassa kädessä: koiralle pitää opettaa luopumista jos namikäsi heiluu tai on paikallaan, mutta se katsoisi ohjaajaa.
- Ruutu ja pallo keskimatkassa.
- ruutu ja samalta merkiltä tehdään vuorotellen ohjattua ja ruutua.

Treenaa:
- palkattomuutta 50-50. Voisin tehdä palkattomuuslaskurin, treenikertojen mukaan ja luvut vaan suurenee. Jos sisältää molempia niin molemmat saa pisteen.
- perusasento peruutusaskel
- pallon heittelyt laskemaan
- patoaminen
- liikevälit "tule" katkeamaton lähellä pysyminen -> motivaatio
- luoksetulo vino pa
- kehut